Yli 700 suomalaista jalkapallo- ja futsaltutkimusta koottu yhteen paikkaan – tutkimustietokanta nyt kaikkien saatavilla! 

Vuonna 2021 alkanut tietokantaprojekti kytkeytyy osaksi laajempaa tiedolla johtamisen kokonaisuutta, jonka myötä Palloliitto pyrkii edistämään lajien yhteistyötä ja kehittämään suomalaisen jalkapallon ja futsalin tietopohjaista tekemistä. Tiedolla johtamista tehdään vahvassa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.   

Tietokannan ensimmäiseen versioon on koottu reilut 700 suomalaista jalkapallosta ja futsalista tehtyä tutkimusta, mutta aineiston määrä tulee lisääntymään merkittävästi päivitystyön edetessä. Aineiston kokoamisesta vastannut Jyväskylän yliopiston Henri Louste (tekninen avustaja, jalkapallon tutkimus & kehitys) kertoo, että tietokannasta löytyy tällä hetkellä laaja kokonaisuus tieteellisiä artikkeleja sekä erityisen paljon opinnäytetöitä, kuten väitöskirjoja, pro gradu –tutkielmia, diplomitöitä ja YAMK-opinnäytetöitä.  

– Töitä on kerätty kokonaisuudessaan noin 1700, ja tämä kokonaisuus pyritään saamaan sivuilla mahdollisimman nopealla aikataululla. Tietokannasta puuttuu tällä hetkellä erityisesti ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytetöitä sekä sellaisia graduja, jotka eivät ole avoimesti verkossa luettavissa. Myös uusia tutkimuksia ilmestyy koko ajan, ja niidenkin osalta tietokantaa tullaan päivittämään säännöllisesti, Louste kertoo.    

Tietokannan ideana on alkuperäislähteestä löytyvien julkaisutietojen lisäksi pyrkiä löytämään jokaiselle työlle yksi tai useampi sitä kuvaava vaihtoehto kolmessa eri kategoriassa, joita ovat suomalaisen jalkapallon ja futsalin prosessit, kohderyhmä ja teema. Prosessit sekä kohderyhmien osalta käytettävä jaottelu ovat tuttuja monia käytännön toimijoille, teemoja on puolestaan viisi: 1) peli ja harjoittelu, 2) harrastus ja ura, 3) seura- ja kilpailutoiminta 4) seuraaminen 5) kulttuuri ja yhteiskunta. Tietokannasta löytyvät myös lyhyet kuvaukset kullekin prosessille, kohderyhmälle ja teemalle. Kategorioiden tarkoituksena on palvella tietokannan käyttäjää ja auttaa löytämään itselleen relevanttia tietoa:  

– Palautetta ja kehitysehdotuksia otetaan vastaan paitsi hakutoiminnoista, myös yleisesti yksittäisiä töitä koskevista määrittelyistäkin. Tällä hetkellä pääprioriteettina on saattaa puuttuva aineisto sivuille julkaisutietoineen, mutta taustalla jatketaan teemojen, kohderyhmien ja prosessien määrittelyä, jotta ne löytyisivät tulevaisuudessa jokaisesta työstä, Louste sanoo.  

Monipuolista hyötyä suomalaiselle jalkapallolle ja futsalille   

Aineiston kerääminen alkoi aikeesta selvittää, mitä suomalaisessa jalkapallossa ja futsalissa on tutkittu. Selvitystyö alkoi opinnäytetöistä ja laajeni vuoden mittaan käsittämään muita tieteellisiä artikkeleja ja tutkimuksia. Kun aineistoa huomattiin olevan paljon, alettiin Palloliitossa ja Jyväskylän yliopistossa miettiä, miten sitä saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla eri kohderyhmien hyödynnettäväksi.   

Louste uskoo, että tutkimustietokanta palvelee suomalaista jalkapalloa ja futsalia monipuolisesti. Se hyödyttää ensinnäkin tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tekevät jalkapalloon ja futsaliin liittyvää tutkimusta. Heille tietokannan hyödyllisintä sisältöä lienee vertaisarvioidut artikkelit itselleen relevanteista aiheista. Toisaalta mielenkiintoista on hakutuloksia suodattamalla varmasti myös tarkastella, millaista tutkimusta omalla alalla tai omassa korkeakoulussa on tehty tai vuosirajauksen kautta katsoa, millaiset aiheet kotimaisessa jalkapallotutkimuksessa ovat olleet pinnalla viime vuosina.   

Jalkapallon ja futsalin käytännön toimijoille tietokanta tuo puolestaan apua tunnistamaan tietotarpeita ja löytämään relevanttia tutkimustietoa, jolle perustaa omaa toimintaansa. Prosessihaun sekä teemojen kautta voi löytää tutkittua tietoa muun muassa pelaajakehityksen ja valmennusosaamisen tueksi, harrastajamäärien kasvattamiseen tai esimerkiksi yhteistyökumppanuuksien vahvistamiseen. Kohderyhmä- ja teemahakua hyödyntämällä voi tutkimuksia painottaa halutessaan joko kentän tasolla tapahtuvaan toimintaan tai pelikentän ulkopuolisiin asioihin. 

Kiireisessä arjessa pitkiin tieteellisiin teksteihin perehtyminen ei välttämättä ole mahdollista. Tutkimuksista yleisesti löytyvän tiivistelmän (abstract) avulla saa kuitenkin hyvän yleiskäsityksen siitä, mistä juuri kyseisessä työssä on kyse. 

– Tiivistelmän lukemisen jälkeen on yleensä helpompi päättää, haluaako tutustua työhön tarkemmin. Tavoitteenamme on jatkossa kehittää tapoja, joilla tutkijoita ja mielenkiintoisia tutkimustuloksia tuodaan näkyvämmin esille. Suunnitelmissa on myös tehdä tietokannasta englanninkielinen versio, Louste vinkkaa ja avaa tulevaisuuden suunnitelmia.   

Kiinnostavaa luettavaa tietokannasta löytyy myös faneille, median edustajille ja laajemmalle jalkapallosta ja futsalista kiinnostuneelle yleisölle.  

– Jalkapallotutkimus on todella monitieteistä ja laaja-alaista. Tutkimustietokanta osoittaa, että lajia on tutkittu Suomessakin monesta eri näkökulmasta. Tietokannasta löytyy kiinnostavaa luettavaa muun muassa kannattajien yhteisöllisyydestä, televisioselostuksista, jalkapallon ja politiikan suhteesta sekä tasa-arvoon ja muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyvistä asioista, Louste kertoo.  

Edelläkävijä suomalaisessa urheilussa  

Tietojemme mukaan vastaavanlaista tutkimustietokantaa olisi Suomessa muista urheilulajeista vielä toistaiseksi tehty.  

– Ei tietääksemme ainakaan tällaisessa muodossa, mutta hyviä käytäntöjä tutkimustiedon esille tuomisen suhteen on otettu käyttöön muuallakin. Muista lajeista ainakin Salibandy on liittonsa sivuilla julkaissut lajista tehtyjä tutkimuksia (https://salibandy.fi/fi/info/tiedolla-johtaminen/tutkimukset/). KIHU ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian tieteenalaryhmä ovat kehittäneet kansallista urheilututkimustietokantaa (https://www.urheilututkimukset.fi/web/). Näiden lisäksi tiedossani on, että kokenut, nykyään Haaga-Helia Ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana toimiva tutkija Kari Puronaho johtaa puolestaan projektia, jossa kerätään laajasti eri lajeissa tehtyjä opinnäytetöitä. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa on koottu viime vuosina urheilujournalismin verkkobibliografiaa Antti Laineen ja Joakim Särkivuoren toimesta. Myös Suomen urheilu- ja liikuntahistorian tutkimus- ja julkaisubibliografiat ovat merkittäviä tutkimustietoa kokoavia julkaisuja, Louste sanoo. 

Louste toivoo, että Jalkapallon ja futsalin tutkimustietokanta innostaa suomalaista liikunta- ja urheilukenttää laajemminkin pohtimaan keinoja välittää tutkittua tietoa eri kohderyhmille entistä vahvemmin.   

Tutkimustietokannan luomiseksi on vaadittu monipuolista asiantuntijuutta. Lousteen lisäksi tietokantaprojektin tiimiin ovat kuuluneet jalkapallon työelämäprofessori Mihaly Szerovay, tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä, kehityspäällikkö Veli-Matti Rinnetmäki ja datatutkija Geet Raju. Heidän lisäkseen lisäksi tietokannan teknisestä toteutuksesta on ollut päävastuussa datainsinööri Sakari Laulajainen.   

Laulajainen kertoo, että jatkossa sivustoon tehdään uusia toiminnallisuuksia pitkälti käyttäjäpalautteen pohjalta.   

– Olemme jo saaneet sisäisen testauksen kautta hyviä kehitysehdotuksia jatkoa varten. Toivotaan, että nyt suurelle yleisölle julkistamisen myötä tulee runsaasti palautetta, jonka pohjalta sivustoa saadaan kehitettyä entisestään, Laulajainen kommentoi.  

Käyttäjäpalautetta ja kehitysehdotuksia voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen heanlous@jyu.fi tai Jalkapallon ja futsalin tutkimus- ja kehitysverkoston Slack- ja Facebook -kanavien kautta, joista löydät lisätietoa täältä: https://www.jyu.fi/sport/fi/yhteistyo/palloliitto/tutkimusverkosto  

Klikkaa tiesi tästä tutkimustietokantaan >>