VAR testattu ensimmäisissä tosipaikoissa kotimaan kentillä

Suomen Cupin ratkaisuotteluissa tehtiin suomalaista jalkapallohistoriaa, kun VAR (Video assistant referee) oli ensimmäistä kertaa käytössä kotimaisissa kilpailuissa. VAR-järjestelmää käytettiin tositoimissa elokuussa miesten Suomen Cupin välierissä ja syyskuussa sekä miesten että naisten loppuotteluissa.

Palloliiton huippuerotuomarivalmentaja Mattias Gestraniuksen mukaan VAR:n ensi-illat sujuivat hyvin.

– Hyppäsimme suoraan syvään päähän, kun ensimmäiset pelit olivat heti tosi isoja pelejä. Lisäksi kaikki oli meille uutta, koska VAR ei ole meillä arkikäytössä. Siihen nähden olen äärettömän tyytyväinen siihen, miten videoerotuomarit ja avustavat videoerotuomarit suoriutuivat, Gestranius sanoo.

VAR:n käyttötarkoitukset on määritelty tarkkaan. Sääntöjen mukaan sen avulla voidaan tarkistaa vain maalit, rangaistuspotkut, suorat ulosajot ja mahdolliset väärälle pelaajalle annetut henkilökohtaiset rangaistukset. Vielä Suomessa ei nähty tilannetta, jossa erotuomari olisi käynyt tarkistamassa tuomiotaan VAR-ruudulta kentän laidalta. Finaaliviikonlopun näkyvin VAR-tilanne nähtiin KuPS:n ja FC Interin välisessä miesten loppuottelussa, aivan varsinaisen peliajan viime hetkillä, kun kuopiolaisten maali hylättiin videotarkistuksen jälkeen paitsiona.

– On tärkeää saada toiminta tehokkaaksi ja isot päätökset oikein. Miesten finaalissa nähtiin siitä iso esimerkki. Jos KuPS:n loppuhetkien voittomaali olisi jäänyt voimaan, siitä olisi varmasti syntynyt kritiikkiä. Nyt keskustelu VAR:n ympärillä oli lopulta hyvin positiivista. Tuollaiset tilanteet osoittavat sen tarpeellisuuden.

Naisten loppuottelussa nähtiin päinvastainen tilanne, jossa avustava erotuomari nosti lippunsa paitsion merkiksi, mutta FC Hongan maali hyväksyttiin lopulta VAR-tarkistuksen jälkeen. Oikeiden tuomioiden lisäksi Gestranius on tyytyväinen myös siihen, miten sujuvaa toiminta oli. VAR ei aiheuttanut otteluissa merkittäviä viivästyksiä.

– Tuomioiden oikeellisuus on totta kai aina tärkein asia, mutta olemme painottaneet paljon sitä, että peliä viivästettäisiin mahdollisimman vähän. Muutamassa tilanteessa jouduttiin viivästyttämään peliä, mutta etenkin miesten Suomen Cupin finaalissa olimme erittäin nopeita. Siitä olemme saaneet laajasti kiitosta, Gestranius kertoo.

– Se ei näy yleisölle ja joukkueille, että taustalla tehdään todella paljon läpi ottelun. VAR-autossa tarkistetaan jatkuvasti, menivätkö päätökset oikein. Keskityimme jo koulutuksissa siihen, että meillä on hyvin selkeä linja, mihin haluamme puuttua.

VAR:n kanssa tuomitseminen vaatii malttia

Miesten Suomen Cupin välierät kuvattiin kuudella ja molemmat loppuottelut kymmenellä kameralla. Kaikkien kentällä kuvaavien tv-kameroiden kuvan pitää olla myös VAR:n käytettävissä.

– Kun kameroiden määrä on rajallinen, pystymme nopeasti poissulkemaan tiettyjä kameroita ja tarkistamaan tilanteen nopeasti vain muutamasta kuvakulmasta.

Vaikka VAR on käytössä, lopulliset päätökset tekee aina erotuomari. Gestraniuksen mukaan merkittävin ero kenttätyöskentelyssä liittyy paitsiotilanteiden liputtamiseen.

– Olennaisin muutos on varmasti se, että avustavat erotuomarit pitävät tiukoissa paitsiotilanteissa lipun alhaalla, jos siitä on syntymässä vähintään lupaava hyökkäys. Lippu nostetaan vasta, kun lupaava tilanne on ohi. Miesten finaalissa KuPS:lla oli tällainen tosi tiukka paitsiotilanne, jonka avustava erotuomari katsoi loppuun asti ja paitsio pystyttiin tarkistamaan videolta, Gestranius kertoo.

– Erotuomarin työskentelyssä tärkein muistettava asia on, että kun korvaan tulee käsky odottaa, silloin pitää malttaa odottaa.

Gestranius kertoo, että VAR sai finaaliviikonlopun jälkeen paljon positiivista palautetta. Hänen mukaansa myös finaalijoukkueet kokivat tärkeänä, että VAR on saatu käyttöön myös Suomessa.

– Kovasti toivomme, että saisimme VAR:n myös arkikäyttöön. Siinä on merkittävä ero, käytetäänkö sitä jatkuvasti vai vain pari kertaa kaudessa. Silloin on myös erilaiset edellytykset onnistua.

Minka Vekkeli tuomitsi Naisten Suomen Cupin finaalin.Kuva: Ⓒ SPL /Jyri Sulander

Grassmark Oy tärkeä yhteistyökumppani

Kiitos VAR:n onnistuneista ensiesiintymisistä kuuluu myös Palloliiton pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille Grassmark Oy:lle. Osapuolet ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2016. Grassmark on muun muassa vastannut nuorisomaajoukkueiden ja futsalturnausten ottelulähetyksistä ympäri Suomea. Huuhkajien otteluissa, Suomen Cupin loppuotteluissa ja muissa suurissa tapahtumissa Grassmark on huolehtinut esimerkiksi näyttötaulun hallinnoinnista ja tapahtumien äänimaailmasta.

VAR-hankkeessa Grassmarkin vastuulla on ollut tekniikasta huolehtiminen. Toimitusjohtaja Markus Nurmen mukaan he ovat olleet mukana alusta lähtien.

– Teimme VAR:n osalta ensimmäisiä pilottikokeiluja jo vuonna 2019. Siitä lähtien olemme avustaneet Palloliittoa prosessissa, tarjonneet erilaisia vaihtoehtoja ja tehneet testejä, Nurmi kertoo.

Toden teolla hanke pyörähti kuitenkin käyntiin vasta tämän vuoden alussa. Grassmark toi teknistä osaamistaan muun muassa VAR-auton suunnitteluun. Lisäksi he ovat kouluttaneet omaa henkilökuntaansa VAR-autossa toimimiseen. Videoerotuomarin ja avustavan videoerotuomarin lisäksi autossa istuu aina niin sanottu Replay Operator, joka huolehtii sopivien kuvakulmien löytämisestä ja hidastuksista.

– Replay Operatorit kuuluvat tuotantotiimiin ja ovat tulleet Grassmarkin kautta. He tuntevat myös peliä. Heidän kanssaan harjoittelimme useamman päivän klippien ja hidastusten tekemistä ja oikeiden kuvakulmien etsimistä, jotta saamme toiminnan mahdollisimman sujuvasti. Nostan heille hattua, sillä he ovat tehneet valtavasti työtä tämän eteen. Toki työ jatkuu edelleen, Gestranius sanoo.

Sekä VAR-autossa toimiminen että VAR:n kanssa tuomitseminen kentällä vaativat erillisen koulutuksen. Replay Operatorin rooli ei tee poikkeusta.

– Kolme teknisen henkilökuntamme jäsentä koulutettiin FIFA:n hyväksymiksi Replay Operatoreiksi. Kyseessä oli useamman kuukauden mittainen prosessi, Nurmi kertoo.

VAR:n käyttöä harjoiteltiin jo ennen tosipaikkaa. Sitä kokeiltiin kesällä juniorien Helsinki Cupissa, minkä lisäksi useammassa Veikkausliigan ottelussa harjoiteltiin niin sanotun hiljaisen VAR:n muodossa. Niissä harjoiteltiin otteluiden aikaista toimintaa VAR-autossa, josta ei kuitenkaan ollut yhteyttä kentällä toimivaan erotuomariin.

VAR-toiminnan tekninen puoli on hyvin tarkasti FIFA:n säätelemää. Nurmen mukaan matka alkupisteestä ensimmäisiin tosipeleihin on ollut kiinnostava.

– Suomen Cupin finaaliviikonloppuna tuli lähes päivälleen viisi vuotta täyteen siitä, kun ensimmäistä kertaa aloitimme keskustelut VAR:n osalta. Oli hienoa saada se projekti tietyllä tavalla maaliin ja homma onnistuneesti käyntiin. Nyt jatkamme systeemin kehittämistä ja jatkokoulutamme ihmisiä.