”Tämä on koko suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia”

Suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia 2025-2028:

Palloliiton strategiakaudet ovat nelivuotisia. Casagranden mukaan UEFA:lla ja FIFA:lla on selkeät syklit, jotka ohjaavat myös kotimaista toimintaa. Nyt julkaistavan uuden strategian valmistelu alkoi jo vuodenvaihteessa 2022–2023 puolen vuoden mittaisella toimintaympäristöanalyysillä.

– Halusimme luoda hallituksen, operatiivisen johdon ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla kuvan siitä, miten toimintaympäristömme muuttuu ja mihin meidän pitäisi valmistautua. Perehdyimme esimerkiksi talouteen, Sitran esittelemiin megatrendeihin ja rahapelilainsäädännön muutoksiin. Lisäksi saimme UEFA:lta tietoa siitä, miltä Suomen tilanne näyttää muihin maihin verrattuna, Casagrande kertoo.

Kartoituksen yhteenveto esiteltiin seuraparlamentille toukokuussa 2023 ja varsinainen strategiaprosessi käynnistyi lopulta viime syksynä. Päävastuussa oli ohjausryhmä, joka vastasi työstään Palloliiton hallitukselle. Ohjausryhmän muodostivat strategiakapteenina toiminut Veli-Matti Rinnetmäki, tiedolla johtamisen palvelutiimiä johtava Ville-Pekka Inkilä ja HR-päällikkö Heidi Holopainen. Palloliiton hallituksen jäsenistä ohjausryhmään osallistuivat puheenjohtaja Ari Lahti, Juha Luusua ja Matti Hannuksela.

Pääsihteeri Casagranden roolina on ollut huolehtia projektin etenemisestä, aikatauluista ja tarvittavista resursseista. Hän on myös osallistunut aktiivisesti työryhmiin. Etenkin Rinnetmäellä ja Inkilällä sen sijaan oli tärkeä rooli kerätä ja suodattaa tietoa ohjausryhmän kokouksiin.

– Rinnetmäki oli vahvasti vastuussa strategian työstämisestä. Hän koordinoi muun muassa sitä, että prosessiin osallistettiin riittävästi eri sidosryhmiä, kuten Palloliiton omaa henkilöstöä ja etenkin seuraväkeä, Casagrande sanoo.

Etenkin alkuvuodesta järjestetyt Seurojen ääni -seminaarit olivat seurojen osallistamisen kannalta tärkeitä tapahtumia. Noin 300 seuran edustajat yhteen koonneet seminaarit olivat arvokkaita tilaisuuksia vaihtaa näkemyksiä kasvotusten. Casagranden mukaan on ehdottoman tärkeää, että strategialla on seurakentän tuki.

– Seminaarien myötä saimme vahvistusta strategiallemme ja vielä lisää sisältöä kriittisiin menestystekijöihin. Pääasia oli, että olimme seurojen kanssa samalla sivulla. Kaikki ymmärtävät sen, että ainoa mahdollisuutemme saavuttaa tavoitteet, on mennä niitä kohti yhdessä.

Seurojen lisäksi myös erotuomarien edustajat ja Pelaajayhdistys osallistuivat projektin eri vaiheisiin. Myös UEFA toi mukaan omia näkemyksiään eri työpajojen kautta. Lopullista strategiadokumenttia alettiin työstää maaliskuussa ja valmiiksi se saatiin huhtikuussa.

Strategiakapteenina toiminut Rinnetmäki aloitti tammikuussa HJK:n toiminnanjohtajana, mutta Casagranden mukaan oli tärkeää, että hän saattoi vielä strategiatyön loppuun Palloliitossa.

– Halusimme, että ”Velkka” johtaa prosessin loppuun asti ennen siirtymistään täysipainoisesti HJK:hon. Se on oikeastaan aika hieno tarina, että hän siirtyy nyt seuratasolla toteuttamaan uutta strategiaa.

Veli-Matti Rinnetmäki esitteli uutta strategiaa Seurojen kokouksessa.Kuva: Ⓒ SPL /Jimi Soinila

Strategian tukena laajasti tutkittua tietoa

Tutkimus- ja kehityspäällikkö Inkilän mukaan strategiatyön pohjana on käytetty laajasti tutkittua tietoa. Tuoreen tutkimustiedon lisäksi prosessissa on hyödynnetty myös useamman vuoden ajalta kerättyä tietoa.

– Kuluneen strategiakauden aikaan olemme tehneet useita tietotarveselvityksiä esimerkiksi valmentajien koulutustasoista, jalkapallon suosiosta Suomessa, erotuomarien osallisuudesta ja lasten ja nuorten pelien tasaväkisyydestä. Nuo selvitykset muodostivat tietopohjan, jonka pohjalta olemme lähteneet osallistamaan seuroja ja muita sidosryhmiä, Inkilä kertoo.

– Lisäksi seuraamme tietotilinpäätösten avulla vuosittain lajin kokonaistilannekuvaa. Ne luovat meille pohjaa, jotta emme joudu keksimään asioita tyhjästä. Myös Jyväskylän yliopiston jalkapallon työelämäprofessuuri on tuottanut meille arvokasta tietoa.

Tärkeässä osassa olivat myös viime vuosien aikana pelaajille ja muille lajitoimijoille tehdyt kyselyt.

– Pitää muistaa, että tämä on koko suomalaisen jalkapallon ja futsalin strategia, ei ainoastaan Palloliiton. Siksi on tärkeää, että nyt valitut tavoitteet puhuttelevat seurakenttää, Inkilä sanoo.

Palloliitto kartoitti suomalaisen jalkapalloyhteisön näkemyksiä laajalla harrastajakyselyllä. Edellinen harrastajakysely oli toteutettu neljä vuotta sitten eli nyt päättyvän strategiakauden alla.

– Saimme harrastajakyselyyn peräti 2030 vastausta. Lisäksi hyödynsimme kolmen vuoden ajalta vuosikyselyitä, joihin osallistui pelaajia, pelaajien vanhempia, valmentajia, erotuomareita ja seuraihmisiä – eli hyvin laajasti lajikentän eri edustajia. Emme ole katsoneet vain nykyhetkeä, vaan olemme huomioineet sidosryhmien näkemyksiä useamman vuoden ajalta.

Strategiaprosessin alussa Inkilä tiimeineen koosti laajasta tietopohjasta keskeisiä väitteitä, jotka toimivat sytykkeenä strategian uudistamiselle.

– Yksi väitteistä oli esimerkiksi, että pelaajakehityksemme ei tällä hetkellä vastaa kansainvälistä tasoa, jos haluamme ylläpitää tämän hetken menestystasoa. Toisin sanoen pelaajiemme asema kansainvälisessä kilpailussa ei ole riittävän mahdollistamaan pidemmän aikavälin menestystä, Inkilä kertoo.

– Olemme keränneet väitteiden tueksi näyttöä ja arvioineet, mitä voimme saavuttaa, jos resurssoimme seuraavan neljän vuoden ajan tiettyjä asioita. Olemme tunnistaneet tavoitteemme ja niiden kannalta kriittiset menestystekijät.

Uuden strategian tavoitteena on tehdä jalkapallosta Suomen suosituin urheilulaji.Kuva: Ⓒ SPL /Riku Laukkanen

Tavoitteet korkealla

Suomalaisen jalkapallon visio ja tavoitteet vuotta 2028 kohti pysyvät uudessakin strategiassa ennallaan, mutta uudistuksessa tehtiin painopistevalintoja, joiden myötä tavoitteet voidaan saavuttaa. Uuden strategiakauden aikana tavoitteena on entisestään vahvistaa jalkapallon asemaa Suomessa.

– Strategiamme on hyvin menestyshakuinen ja tavoitteet on asetettu korkealle. Olemme jo monella mittarilla Suomen suosituin laji, mutta haluamme samanlaiseen asemaan, mikä jalkapallolla on monessa muussa Euroopan maassa, Casagrande sanoo.

– Siihen pääseminen vaatii myös pääsarjojen suosion kasvattamista. Tavoittelemme vuosittain 20 prosentin kasvua yleisö- ja seuraajamäärissä. Kun lajia seuraavien määrä kasvaa, uskomme sen tuovan myös lisää liikevaihtoa.

Casagranden mukaan strategiassa on kaksi vahvasti huippujalkapalloa koskevaa painotusta.

– Arvokisoihin pääseminen on kirkas tavoite jokaisen maajoukkueen kohdalla. Olemme jo nähneet, miten mielettömän tärkeää arvokisoissa pelaaminen on. Euromäärillä mitattuna kisapaikkojen tuoma kasvu tulee pääasiassa miesten puolelta, mutta toivottavasti myös naisten puolella päästäisiin lähivuosina lähelle sitä. Kisapaikat tukevat myös muita tavoitteitamme. Ne ovat tärkeitä koko lajille Suomessa.

Tärkeä menestystä tukeva tavoite on saada enemmän suomalaispelaajia kansainväliselle huipputasolle. Pelaajakehitykseen panostaminen hyödyttää suomalaista jalkapalloa pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti.

– Mitä enemmän pelaajia meillä on huipputasolla, sitä todennäköisempää myös maajoukkuemenestys on. Meidän pitää myös saada kasvatettua pelaajiemme markkina-arvoa lähemmäs pohjoismaisia kilpailijoitamme. Jos pystymme kaventamaan sitä eroa, se tuo lisää resursseja myös seuroillemme.

Pelaajamäärien osalta jalkapallolla on Suomessa vahva asema. Casagranden mukaan noin 160 000 lisenssipelaajaa on hieno lukema ja harrastajamäärien trendi on edelleen kasvava.

– Strategiakauden lopussa tavoitteemme on 200 000 pelaajaa. Se on iso tavoite, mutta kaikilla jalkapallossa mukana olevilla nälkä on sitä luokkaa, että tavoitteiden pitääkin olla kovat.

Huippu-urheilun ohella strategian liittyy keskeisesti myös yhteiskuntavastuullinen näkökulma ja suomalaisten hyvinvoinnin kasvattaminen. Jalkapallolla on tärkeä rooli siinä, että lapset ja nuoret saavat kipinän urheiluun ja liikkumiseen. Samalla tavoitteena on sitouttaa heitä lajin pariin.

– Kuitenkin se suurin ja hienoin tavoite on pitää kaikki mukana. Saamme hienosti uusia harrastajia lajin pariin, mutta matkan varrella – etenkin 11–16-vuotiaissa – putoaa liikaa pelaajia pois. Haluamme pelaajien jatkavan harrastuksensa parissa pidempään. Vaikka pelaaminen jäisi, haluamme pitää kaikki mukana jossain roolissa. Jokaisella on paikka loistaa jalkapalloyhteisössä.

Lajiin sitouttamisessa korostuvat myös urheilun ulkopuoliset tekijät. Casagrande kertoo, että myös harrastajakyselyssä kartoitettiin, mitkä koetaan tärkeimmiksi asioiksi jalkapallossa ja futsalissa.

– Olivat vastaajina pelaajat tai heidän vanhempansa, tärkeimmäksi nousee aina sama asia. Hyvällä ilmapiirillä ja kivoilla joukkuekavereilla on ratkaiseva merkitys lajin parissa jatkamiselle. Jotta pystymme pitämän kaikki mukana, kaikkien täytyy huolehtia oman joukkueen ja oman ympäristönsä ilmapiiristä.

Inkilän mukaan kaikille tavoitteille on asetettu myös selkeät päämittarit. Hän antaa esimerkin huippupelaajien määrän osalta.

– Tavoitteemme on saada lisää suomalaispelaajia kansainväliselle huipulle. Miespelaajien osalta yhteenlasketun markkina-arvon pitäisi saavuttaa 100 miljoonaa euroa. Naisten ja futsalin osalta tavoitteena on noin kymmenen vakituisesti maailman huippusarjoissa pelaavaa pelaajaa, Inkilä kertoo.

Toinen esimerkki koskee jatkuvuuden mittareita. Tulevaisuudessa tavoitteena on sitouttaa pelaajia ja toimijoita jalkapallon pariin entistä tehokkaammin.

– Tavoitteena on, että kaikista rekisteröidyistä lajitoimijoista 80 prosenttia jatkaa vuodesta toiseen. On tärkeää, että löydämme keinot pitää heidät mukana, jotta he kiinnittyvät lajiin joko pelaajina tai jossain muussa roolissa. Sen myötä lajin asema Suomessa vahvistuu.

Uusi strategia on saatu lopulliseen muotoonsa, mutta seuraavaksi se pitää siirtää toteutukseen ja sisällyttää toimintasuunnitelmiin. Casagranden mukaan varsinainen työ on vasta alussa.

– Operatiivisella puolella se tärkein vaihe alkaa nyt. Seuraavien viikkojen ja kuukausien tärkeä tehtävä on saada asioita käytäntöön ja tehdä toimenpiteitä, joiden avulla matkaamme kohti tavoitteitamme.