Seurat valittu tyttöjen ja poikien yhteisten hybridiakatemioiden pilottivaiheeseen

Vuonna 2023 Palloliitto aloittaa tyttöjen ja poikien yhteisten hybridiakatemioiden pilottivaiheen. Mukaan pilottivaiheeseen on valittu yksi seura kolmelta eri alueelta (Eteläinen, Itäinen ja Läntinen). Uusissa hybridiakatemioissa seuran, Palloliiton ja urheiluakatemian kesken tehtävän kolmikantasopimuksen turvin rakennetaan nuorille pelaajille laadukasta toimintaympäristöä, joka mahdollistaa huippu-urheilun, opiskelun ja tasapainoisen muun elämän yhteensovittamisen.

Eteläiseltä alueelta vuoden 2023 pilottivaiheeseen valittiin FC Honka, Läntiseltä alueelta Ilves ja Itäiseltä alueelta Kuopion Palloseura. Valinnat tehtiin seurojen lähettämien hakemusten perusteella, ja mukaan valitut seurat täyttivät hakukriteerit parhaiten.

Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettistä ilahduttaa seurojen vahva usko akatemiatoimintaan ja sen kehittämiseen nuorten huippuvaiheessa. Myös Palloliiton strategiaprojektille Rakennamme akatemiaympäristöjä uusien hybridiakatemioiden perustaminen merkitsee selvää edistysaskelta yhdenvertaisempaan suuntaan. Monilla seuroilla on jo toimivia rakenteita poikien puolella, mutta tyttöjen puolella vastaavanlaiset akatemiaympäristöt ovat olleet harvassa. Tyttöjen pitkäaikaisimmat akatemiamallit ovat olleet Tampereen Football Academy (TFA) ja Helsinki Football Academy (HFA), joista TFA on toiminut kolmikantamallin edelläkävijänä HFA:n ollessa pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia URHEA:n ja Palloliiton yhteistyöakatemia. Pojille tarkoitetut UEFA Elite Youth Academyt Rovaniemellä ja Käpylässä ovat olleet myös toiminnassa jo useamman vuoden ajan UEFA:n tuella.

– Tyttöjen ja poikien yhteisten hybridiakatemioiden myötä molempiin sukupuoliin voidaan panostaa yhdenvertaisemmin. Kun rakenteet ovat yhtenäisiä, voimme hyödyntää yhteisiä resursseja ja jakaa osaamista sekä tytöille että pojille kehittäessämme nuorten pelaajien toimintaympäristöjä sekä auttaessamme heitä yhdistämään opiskelua ja huippu-urheilua, Miettinen näkee.

Tietotaito jakoon yhteistyön merkeissä

Miettinen kertoo, että Suomen nykyiset jalkapallo-ohjelmat ovat 15–18-vuotiaiden pelaajien akatemiavaiheessa kapeampia verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppan seura- tai liittoakatemioihin. Mukana on myös 19-vuotiaita seurojen rakenteista ja pelaajien eri kehitystahdeista riippuen.

– En tarkoita pelkästään lajiharjoituksia vaan laajempaa toimintaa, mihin sisältyy esimerkiksi psyykkistä valmennusta, loukkaantumisia ennaltaehkäisevää harjoittelua, eriytettyä fyysistä harjoittelua, ravitsemusvalmennusta, videopalavereita ynnä muuta sellaista. Keski-Euroopassa ollaan 20 viikkotunnin jalkapallo-ohjelmissa. Meidän arkemme ei ole ihan vielä samoissa lukemissa, Miettinen sanoo.

– Tietenkin kyse on myös toiminnan laadusta, ei pelkästä määrästä – mutta uskon, että osaamista meidän seuroista, urheiluakatemioista ja liitosta löytyy tuottaa yhdessä laadukasta toimintaa. Sellaisia asioita meidän pitää saada vietyä eteenpäin yhteistyössä seurojen kanssa.

Miettinen nostaa esiin erityisesti kolmikantamallin luomat synergiaedut. Akatemian toiminnan kolmikantayhteistyössä mukana olevat urheiluakatemia ja Palloliitto auttavat seuroja tarjoamaan pelaajille sellaisia valmennusprosesseja, joihin suomalaisten seurojen resurssit eivät tällä hetkellä yksinään riittäisi. 

– Erityisesti meidän urheiluakatemioissamme on valtava määrä osaamista, jota emme ole osanneet käyttää vielä riittävän monipuolisesti ja jonka jakaminen ja hyödyntäminen on akatemioiden kolmikantayhteistyössä erittäin tärkeää. Osaamisen jakamisen kautta kehittyvät sekä seurojemme valmennusosaaminen että pelaajien arki, Miettinen painottaa.

Jokaisen akatemian toiminnassa mukana tulevat olemaan myös Palloliiton aluevalmentajat.

– Kaikissa akatemioissa sovitaan, mikä on heidän näkemyksensä mukaan paras tapa käyttää aluevalmentajan osaamista: kohdistuuko se enemmän akatemiavalmentajien valmennusosaamisen kehittymisen tukemiseen vai maajoukkuepelaajien valmennukseen esimerkiksi aamuharjoituksissa. Kaikissa akatemioissa hyödynnetään myös valmennuksessa tyttöjen ja poikien talenttivalmentajia, Miettinen lisää.

Ulkomailta haetaan oppia, mutta mallit räätälöidään Suomelle

Pilottivaiheessa tarkoituksena on kerätä mukana olevien kolmen seuran kokemuksia hybridiakatemioista, jotta konseptia voidaan kehittää eteenpäin tulevaisuutta varten. Luonnollisesti tarkoitus on saada myös seurat itsensä kehittymään entisestään ja auttaa niitä kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä ympäristöjä.

Miettinen kertoo, että tätä varten Suomessa on tutkittu Keski-Euroopan maiden, kuten Belgian, Sveitsin ja Itävallan pelaajakehityksen rakenteita erityisesti tyttöpuolella. Poikapuolella vertailua on tehty muun muassa tanskalaisiin seura-akatemioihin, kuten FC Nordsjaellandiin.

Ulkomailta on pyritty ottamaan oppia – kuitenkin Suomen olosuhteisiin sopeuttaen. Miettisellä ei ole tiedossa, että missään muussa Euroopan maassa akatemiatoimintaa toteutettaisiin kolmikantayhteistyönä seurojen, urheiluakatemioiden ja liiton välillä.

– Monissa maissa tyttöjen akatemiajärjestelmät on tehty liittovetoisiksi, koska seurat eivät ole olleet riittävän vahvoja. Englannin Superliigajoukkueet ovat ruvenneet rakentamaan näitä akatemioita, mutta Euroopassakin se vaatii ison seuran, jotta poikapuolen rakenteita pystytään hyödyntämään, Miettinen uskoo.

– Poikapuolella taasen keskieurooppalaisilla huippuseuroilla on ihan erilaiset resurssit kuin meidän seuroillamme. Siksi suomalaisen mallin pitää olla suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutusjärjestelmään ja seuroihin sopiva, Miettinen jatkaa.

Akatemioiden johtajien ensimmäinen yhteispalaveri pidetään 16. helmikuuta, jolloin Svensk Elitfotbollin akatemiajohtaja Tomas Hasselgren tulee esittelemään Ruotsin akatemiamallia ja akatemiakriteeristöä, jota sovelletaan Allsvenskanin ja Superettanin seuroissa poikapuolella. Nyt Ruotsissakin on oltu kiinnostuneita suomalaisesta kolmikantayhteistyömallista.

Miettinen nostaa esiin yhteistyön tärkeyden paitsi akatemioiden sisällä, myös akatemioiden välillä. Suomalaisen urheilun vahvuus on, että pystymme työskentelemään verkostoissa ja jakamaan osaamista ja tietoa myös seurojen välillä. Suurempien seurojen ja isompien egojen maissa samanlaisen järjestelmän luominen ei onnistuisi.

– Tämä on Suomeen sopiva malli ja meidän pitää olla ylpeitä siitä, että voimme tehdä yhteistyötä tälläkin tasolla, Miettinen näkee.

Seuroille annettu myös liikkumavaraa akatemioiden rakentamiseen

Eri akatemioiden yhteiseen kriteeristöön kuuluu esimerkiksi akatemiajohtamisen suunnitelmallinen järjestäminen. Usein akatemiajohtamisen tehtävät ovat olleet siroteltuina monelle eri ihmiselle.

Hongan hybridiakatemian johtajana on aloittanut Jussi Vasara, joka johtaa seurassa tyttöjen ja poikien akatemiatoimintaa. KuPS:ssa tehtävässä aloitti Jani Uotinen, mutta hän siirtyi Palloliittoon, eli KuPS edelleen rakentaa akatemiajohtajan pestiä ja neuvottelee siihen akatemiajohtajaa.

Ilveksessä taas kokeillaan vastuun osalta jaettua mallia, jossa hallinnollisena johtajana on Janne Räsänen, kun taas sisältöjohtajuus on Anssi Ylisen ja Mika Lahtisen vastuulla.

– Ilveksen rakenteessa se on valmis versio, joten tässä pilottivaiheessa annamme heidän kokeilla sitä, jotta saamme myös siitä kokemuksia., Miettinen sanoo.

Akatemiajohtajien tärkeimmät tehtävät ovat urheiluakatemiayhteistyön mallien kehittäminen ja valmennusprosessien käytännön toteutus yhdessä Urheiluakatemioiden asiantuntijoiden kanssa.

– Heille kuuluu myös akatemiatoiminnan sisällöllinen johtaminen yhdessä valmennustiimien kanssa, Akatemiavalmentajien valmennusosaamisen kehittymisen tukeminen kohti kansainvälistä tasoa, sekä nuorten pelaajien harjoittelun ja pelaamisen koordinointi Akatemioiden ja edustusjoukkueiden välillä, Miettinen kuvailee.

– Esimerkiksi Hongan Jussi Vasara on aivan loistava profiili tällaiseen tehtävään, jossa vaaditaan sisältöosaamista, näkemystä kansainvälisestä tasosta, kykyä tukea valmentajien valmennusosaamisen kehittämistä, sekä yhteistyökykyjä verkostotoimimiseen, Miettinen kehuu.

Koko akatemiakokonaisuutta johdetaan tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti. Jokaiseen akatemiaan on nimetty Palloliiton vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on seurata, miten akatemioiden toimintaympäristön kriteerit toteutuvat missäkin akatemiassa, saattaa verkostoa yhteen säännöllisesti ja tuottaa akatemialle tietoa niin nuorten maaotteluista kuin kehittymisen seurannan kautta. Tampereella Ilveksen, Tampereen Urheiluakatemian ja Palloliiton hybridimallin verkostojohtajan roolissa toimii Huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala. Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian, FC Hongan ja Palloliiton kolmikantamallissa verkostoa johtaa U15-maajoukkuevalmentaja Pekko Söderström, ja Kuopiossa Pohjois-Savon Urheiluakatemian, KuPS ry:n ja Palloliiton verkostoyhteistyötä johtaa aluevalmentaja Juha-Pekka Niskanen.

Kehittymisen seurantaa pilottiakatemioiden toimintaympäristöstä tehdään yhteistyössä Eerikkilän kanssa. Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Pohjola ja Palloliiton urheilutoiminnan nuoruusvaiheen kehityspäällikkö Markus Paananen tulevat akatemiajohtajien ensimmäisessä yhteispalaverissa esittelemään työkalun ja mallin, miten kehittymisen seurantaa lähdetään toteuttamaan 12. Maaliskuuta alkaen.

Seurannan tarkoitus on saada mahdollisimman paljon tietoa, mikä vaikutus sillä on akatemioiden ja toimintaympäristöjen kehittämiseen.

– Mielestäni on tärkeää, että pilottivaiheessa mukana on kolme erilaista seuraa. Tietyt raamit, kriteerit ja toimintaympäristön perusteet ovat samoja ja niitä pyritään rakentamaan sellaisiksi, että ne olisivat Suomessa standardoitu. Toisaalta jokaisella näistä seuralla on oma leimansa ja oma toimintafilosofiansa ja jokaisella seuralla on vielä vähän erilaiset rakenteet, eli pitää olla mahdollisuus sen seuran ja sen kaupungin osalta parhaalle mahdolliselle toiminnalle, Miettinen päättää.