Poikien future-maajoukkuetoiminta potkaistaan käyntiin joulukuussa

Poikien future-toiminta alkoi alueellisesti aiemmin tänä vuonna. Seurojen edustajista koostuva Palloliiton Läntisen alueen Urheilutoiminnan kehitysryhmä myönsi alueen aluevalmennuksen esityksestä kehitysrahaa, jolla aloitettiin koulutusta ja kenttätoimintaa sisältävä hanke Länsi-Suomessa. Toukokuussa vuonna 2008 syntyneiden future-joukkue osallistui vuotta nuorempien Minialueturnaukseen.

Suomen ensimmäinen future-maajoukkueleiri järjestetään U16-pojille (2009 ja myöhemmin syntyneet) Eerikkilässä joulukuussa. Ensi vuodelle on näillä näkymin tiedossa huhtikuun Minialueturnaus, kesä- ja joulukuun future-maajoukkuetapahtumat sekä syys-lokakuussa pelattavat future-maaottelut.

Future-maajoukkuetoimintaa lähtee vetämään Eteläisen alueen aluevalmentaja Samu Koski apunaan Palloliiton Head of Talent ID Juho Rantala. Koski toteaa, että Suomen kokoisella jalkapallomaalla ei ole varaa menettää yhtään potentiaalista pelaajaa. Tälle on riskinsä, kun isokokoisilla pelaajilla on teini-iässä suuri etu myöhään kehittyviin pelaajiin nähden.

– Tarkkailemme alueellisessa maajoukkuetoiminnassa laajaa pelaajamäärää, ja mukana on ollut paljon myöhään kehittyviä pelaajia. Future-toiminnassa nämä pelaajat saadaan huomioitua entistä paremmin. Pelaajien lisäksi haluamme tukea myös valmentajia sekä pelaajien perheitä. Lähden innolla viemään future-toimintaa eteenpäin ja tuomaan omia ideoitani sen kehittämiseen, Koski sanoo.

– Viime vuosina pienikokoiset pelaajat ovat usein kysyneet aluetoiminnassa, kuinka he pääsisivät paremmin esille. Olemme tehneet tutkimusta A-maajoukkuepelaajien urapoluista, ja meillä on useita esimerkkejä pelaajista, jotka ovat nousseet poikien maajoukkueisiin vasta vanhempana. Monella syynä on ollut juuri se, että fyysinen kehitys on tullut vasta myöhemmin. Huipulle on monia erilaisia polkuja – pelaajakehitys on maraton eikä pikamatka.

U15-päävalmentaja Teemu Eskola iloitsee siitä, että Suomi seuraa muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Belgian esimerkkiä future-toiminnassa. Eskolan mukaan future-toiminta on todella vahva tukitoimi maajoukkueille.

– Maajoukkuetoiminta alkaa ikävaiheessa, jossa pelaajien kasvusta johtuvat hetkelliset suorituskykyerot ovat suurimmillaan. Future-maajoukkuetoiminnan avulla voimme pitää useampaa lahjakasta pelaajaa mukana maajoukkuepolullamme. Tämä toivottavasti herättää myös seuroja tukemaan kaikkia potentiaalisia pelaajiaan entistä paremmin, Eskola sanoo.

– On innostavaa olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia suomalaisen futiksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Future-toiminta ei ole pelkkää pelaajien leiritystä – aihe pitää huomioida uudella tavalla myös esimerkiksi valmentajakoulutuksessa, pelaajatarkkailussa ja viestinnässä.

Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen muistuttaa, ettei pelkästään pari maaottelua vuodessa tee autuaaksi.

– Future-toiminnassa tavoitteena on, että pelaajien arjessa pyritään tarjoamaan myös säännöllisesti kehitysvaiheen mukaisia haasteita. Tämän mahdollistamisessa tärkeässä asemassa ovat seurojen valmennuspäälliköt, valmentajat sekä pelaajien perheet. Siksi panostamme myös koulutukseen, jossa tulee olemaan mukana muun muassa Karoliinisen instituutin dosentti Tommy Lundberg.

Aikuispituutta on mahdollista arvioida muun muassa Khamis-Roche-menetelmän avulla.