Palloliiton kurinpitovaliokunta muutti päätöstään – KaaPon valmentaja Tero Forssin kolmen ottelun toimitsijakielto peruttiin
Alkuperäisen 6.10.2022 annetun kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätöksen (81/2022) mukaan KaaPon valmentajana tuolloin toimineelle Tero Forssille määrättiin kolmen ottelun toimitsijakielto rangaistusmääräysten rikkomisesta naisten Kakkosen ottelussa KaaPo – TKT (24.9.2022). Asia palautui Palloliiton valitusvaliokunnalta kurinpidon käsittelyyn, joka lisänäytön perusteella perui aiemman päätöksensä ja Forssin toimitsijakielto poistettiin.
KuvituskuvaKuva: Ⓒ Suomen Palloliitto /Jyri Sulander
Molemmat asianosaiset, ottelun erotuomari ja valmentaja Tero Forss, ovat valittaneet päätöksestä Palloliiton valitusvaliokuntaan. Valitusvaliokunta on 16.11.2022 päätöksellään 6/2022 poistanut kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätöksen 81/2022 ja palauttanut asian kurinpitovaliokunnan uudelleen käsiteltäväksi.
Perusteluna valitusvaliokunnan ratkaisulle on ollut se, että asiassa on valitusvaiheessa esitetty uutta todistelua, ja asianosaisten esittämän todistelun ollessa keskenään ristiriitaista, on valitusvaliokunta katsonut, että asiassa on ollut tarpeen hankkia lisäselvityksiä tai kutsua henkilöitä kuultaviksi. Valitusvaliokunnan mukaan tapauksessa on kyse periaatteellisesti niin tärkeästä asiasta eli rasismista, että asia on käsiteltävä mahdollisimman perusteellisesti.
Valitusvaliokunta on katsonut, että urheilun kurinpidossa voidaan soveltaa yleisiä oikeusperiaatteita sen suhteen, että merkittävä näyttö tulisi esittää pääasiallisesti ensimmäisessä oikeusasteessa eikä vasta muutoksenhakuvaiheessa. Valitusvaliokunnan mukaan uuden näytön vastaanottaminen ja sen myötä mahdolliset lisäselvitykset tai kuulemiset on tarkoituksenmukaisinta toimittaa ensimmäisen asteen kurinpitoelimen toimesta.
Valitusvaliokunnan päätöksen johdosta kurinpitovaliokunta on järjestänyt asiassa suullisen käsittelyn 19.12.2022, jossa asianosaisia ja tarvittavia todistajia on kuultu.
Selostus asiasta
Ottelun erotuomari on laatinut 24.9.2022 päivätyn raportin ottelun tapahtumista. Raportti ja siinä kuvattuihin tapahtumiin liittyvät avustavien erotuomarien kommentit on toimitettu kurinpitovaliokunnalle 26.9.2022. Olennainen tilanteeseen liittyvä ottelun erotuomarin näkemys ja kokemus on ollut, että valmentaja Tero Forss nimitti ottelun jälkeen rasistisessa tarkoituksessa ottelun erotuomaria ”banaaninsyöjäksi”. Kurinpitovaliokunnalla on ollut käytössään myös avustavien erotuomarien lausunnot, jotka ovat yhteneväiset erotuomarin näkemyksen kanssa ottelun jälkeisistä tapahtumista.
Kurinpitovaliokunta on 27.9.2022 pyytänyt KaaPon Tero Forssilta vastinetta erotuomariraportissa ja kommenteissa esitettyihin seikkoihin. Forssin vastine on toimitettu kurinpitovaliokunnalle 2.10.2022. Vastineen keskeinen sisältö on, että Forss kieltää käyttäytyneensä rasistisesti ja kertoo osoittaneensa nimityksen ”banaaninsyöjä” joukkueensa toiselle valmentajalle sisäisesti hyväksyttynä vitsinä, joka viittaa valmentajan terveydentilaan ja hänen tarpeeseensa syödä säännöllisesti. Forss on valituksensa yhteydessä 11.10.2022 toimittanut valitusvaliokunnalle KaaPon toisen valmentajan ja huoltajan lausunnot tilanteesta, jotka vastaavat Forssin kertomusta asiasta.
Suomen Palloliiton (”Palloliitto”) rangaistusmääräysten kohdan 4.1 mukaan kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja voi käyttää yksin kurinpitovaltaa valtakunnallisissa sarjoissa/kilpailuissa, kun rangaistuksena on kurinpidollinen varoitus, peli- tai toimitsijakielto enintään kolmen ottelun ajaksi tai enintään 2.000 euron määräinen sakko.
Asianosainen Tero Forss on kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan tiedustelun myötä ilmoittanut näkemyksenään, että kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on esteellinen osallistumaan asian ratkaisemiseen. Tämän seurauksena kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on jäävännyt itsensä käsiteltävästä asiasta, ja on sen, sekä asian laadun vuoksi siirtänyt asian kurinpitovaliokunnan ratkaistavaksi varapuheenjohtajan johdolla.
Valmentajan menettelyn arviointi
Kurinpitovaliokunta on asian selvittämiseksi ja lisänäytön saamiseksi järjestänyt 19.12.2022 suullisen käsittelyn, jossa on kuultu tilannetta todistaneita useita henkilöitä.
Kurinpitovaliokunnalla on ollut käytössään myös molempien asianomistajien näkemyksiä tukevia kirjallisia lausuntoja.
Asiassa on kysymys sen arvioinnista, onko Forss käyttäytynyt erotuomariraportissa kuvatulla ja erotuomarin suullisen kertomuksen esittämällä tavalla, ja jos on, onko menettelyä pidettävä rangaistusmääräysten mukaisena rasistisena tai muutoin epäasiallisena käytöksenä.
Palloliitto suhtautuu rasismiin erittäin vakavasti eikä salli sitä alaisessaan toiminnassa missään muodossa. Kurinpitovaliokunta toteaa, että rasistinen käytös on erityisen moitittavaa, sillä se on omiaan loukkaamaan vähemmistöön kuuluvien yhdenvertaisuutta. Tätä moitittavuutta ilmentää myös edellä mainittu rangaistusmääräysten kohdan 2 toinen alakohta, jonka mukaan muun muassa rasistinen käytös on aina katsottava vakavaksi rikkomukseksi.
Erotuomarin toimittamien kirjallisten kertomusten mukainen tapahtumainkulku sekä erotuomarin ja kolmen todistajan suulliset kertomukset tapahtumista ovat keskenään pääosin yhdenmukaiset. Erotuomarin ja hänen nimeämiensä todistajien mukaan Forss on kentältä poistuessaan noin 10-20 metrin päässä erotuomaristosta kääntynyt heitä kohti ja esittänyt ilmaisun ”banaaninsyöjä” ottelun erotuomaria kohtaan. Heidän kertomustensa mukaan erotuomaristo on tällöin seisonut KaaPon ja TKT:n vaihtoaitioiden välissä, kenttää ympäröivien juoksuratojen takana noin puolessa välissä kenttää. Yhden todistajan mukaan Forssin käyttämä nimitys oli ”banaanimies”.
Erotuomarin ja hänen nimeämiensä todistajien mukaan on mahdollista, että Forss sanoi ilmaisun esittämisen yhteydessä jotain muutakin, mutta siitä ei saanut selvää. Erotuomari ei ole tapahtumahetkellä ymmärtänyt termin ”banaaninsyöjä” merkityssisältöä, mutta avustava erotuomari on selittänyt hänelle, mitä termi tarkoittaa. Erotuomari ja hänen nimeämänsä todistajat ovat kaikki olleet yhteneväisessä käsityksessä siitä, että kommentti on esitetty erotuomaria kohtaan ja että se on ollut luonteeltaan rasistinen. Heidän kertomustensa mukaan avustavat erotuomarit ovat reagoineet Forssin huutoon, minkä seurauksena Forss on ilmoittanut, että huuto ei ollut osoitettu erotuomareille vaan Forssin omalle joukkueelle KaaPon vaihtoaitioon.
Myös Forssin toimittamien kirjallisten kertomusten mukainen tapahtumainkulku sekä Forssin ja hänen nimeämiensä todistajien suulliset kertomukset tapahtumista ovat keskenään yhdenmukaiset. Forss on kirjallisessa vastineessaan sekä suullisessa kuulemisessaan kiistänyt käyttäytyneensä rasistisesti ottelun erotuomaria kohtaan. Forssin, toisen valmentajan ja huoltajan kertomusten mukaan Forss on kyllä käyttänyt ilmausta ”banaaninsyöjä”, mutta se on ollut kohdistettu KaaPon toiseen valmentajaan, joka Forssin ja hänen todistajiensa mukaan söi tilanteessa banaania vaihtoaitiossa.
Forssin ja hänen kutsumiensa todistajien mukaan Forss oli kävelemässä KaaPon vaihtoaitiosta kentän halki kohti pukukoppeja, kun joukkueen huoltaja huusi Forssille tämän unohtaneen puhelimensa vaihtoaitioon. Forss oli tämän seurauksena kääntynyt ympäri ja huutanut vaihtoaition suuntaan, että ”anna se [puhelin] sille banaaninsyöjälle”. Forssin ja hänen todistajiensa mukaan Forss on pyytänyt huoltajaa antamaan puhelimen toiselle valmentajalle, koska he olivat kulkemassa toisen valmentajan kanssa ottelusta samalla kyydillä kotiin ja jotta Forssin ei tarvitsisi palata puolesta välistä kenttää takaisin vaihtoaitioon puhelinta hakemaan. Heidän kertomustensa mukaan Forss on ollut lauseen huutaessaan kentän keskiympyrän tuntumassa, ja erotuomaristo oli muutaman metrin päässä KaaPon vaihtoaitiosta. Forssin ja hänen todistajiensa mukaan avustavat erotuomarit reagoivat Forssin huutoon, minkä seurauksena Forss vastasi heille, että huuto ei ollut osoitettu erotuomareille vaan KaaPon vaihtoaitioon.
Urheilun oikeusturvalautakunta on todennut, että erotuomariraporttia voidaan lähtökohtaisesti pitää luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein riitauttaa (ks. mm. Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisut 14/2009, 1/2014 ja 32/2015). Erotuomariraportin luotettavuuden horjuttaminen on Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä edellyttänyt yleensä ulkopuolisten henkilöiden kertomuksia tai tallenteita kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön oman kertomuksen lisäksi.
Kurinpitovaliokunta katsoo, että tässä asiassa suullisen käsittelyn järjestäminen ja henkilötodistelun vastaanottaminen myös ulkopuolisilta henkilöiltä johtaa tilanteeseen, jossa erotuomariraportin asema ei ole sama kuin tavallisessa summaarisessa kurinpitomenettelyssä. Kurinpitovaliokunta arvioi tasapuolisesti kaiken asiassa esitetyn kirjallisen ja suullisen todistelun näyttöarvoa, ja harkittuaan kaikkia asiassa esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja kurinpitovaliokunta päättää, mitä asiassa on katsottava näytetyksi tai jääneen näyttämättä.
Urheilun kurinpidossa voidaan soveltuvin osin käyttää lähtökohtana rikosoikeuden yleisiä oppeja. Rangaistuksen määräämisen edellytyksenä on se, että rangaistuksen perusteena olevasta teosta ei jää ”varteenotettavaa epäilyä”. Tämä tarkoittaa sitä, että rangaistuksen määräämisen perusteena olevasta menettelystä on esitettävä riittävä selvitys, jonka puutteet eivät voi koitua kurinpitomenettelyn kohteena olevan vahingoksi. Jos asiasta jää epävarmuutta tai todistusaineistoon epäselvyyttä, asia tulee in dubio pro reo -periaatteen nojalla ratkaista menettelyn kohteena olevan eduksi. Näyttöä voi horjuttaa esimerkiksi riittävän uskottava vaihtoehtoinen tapahtumainkulku. Rangaistuksen määräämisen edellytyksenä onkin näin ollen myös, että kurinpitoasian kohteena olevan tahon esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku voidaan sulkea pois.
Kurinpitovaliokunta toteaa, että erotuomariraportissa kuvattua tapahtumainkulkua, jonka erotuomari on suullisessa kertomuksessaan vahvistanut, on pidettävä sinänsä uskottavana. Tätä tukee myös erotuomarin nimeämien todistajien kertomukset, jotka ovat olleet yhdenmukaiset erotuomarin kertomuksen kanssa. Esitetyn todistelun mukaan erotuomarin ratkaisuihin tyytymätön ja sen johdosta suivaantunut Forss on käyttänyt rasistista ilmausta erotuomaria kohtaan. Kertomusten uskottavuutta tukee lisäksi se, että Forss on myös tapahtumaa edeltäneellä käytöksellään osoittanut tuohtumustaan erotuomaria kohtaan.
Forss on esittänyt asiassa vaihtoehtoisen tapahtumainkulun, jota hänen henkilötodistelunsa on tukenut. Todistelun mukaan Forss on osoittanut huutonsa KaaPon vaihtoaitiossa banaania syöneelle valmentajalle, ja tämän vuoksi käyttänyt juuri termiä ”banaaninsyöjä”. Forssin asiassa esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua tukee se, että Forss on molempien asianosaisten ja heidän todistajiensa mukaan ilmaissut heti tapahtumahetkellä erotuomariston puututtua asiaan, että huuto ei ollut kohdistettu erotuomariin.
Erotuomari sekä avustavat erotuomarit ovat kuulemisessaan tuoneet esiin, että tapahtumien jälkeen kaksi ulkomaalaistaustaista KaaPon pelaajaa kävi pahoittelemassa Forssin käytöstä erotuomarille. Myös erotuomariraporttiin sisältyvässä AET1:n kommentissa on mainittu, että joukkueen kaksi ulkomaalaistaustaista pelaajaa oli tullut pyytämään erotuomarilta anteeksi valmentajansa puolesta sanoen, että ”hän on vain vähän sellainen”. Kurinpitovaliokunta katsoo asiassa esitetyn näytön perusteella jääneen epäselväksi, onko pelaajien esittämä pahoittelu liittynyt väitettyyn rasistiseen kommenttiin vai yleisesti Forssin käyttäytymiseen erotuomaria kohtaan.
Kurinpitovaliokunta toteaa, että tapahtumahetkellä Forssin etäisyys erotuomaristoon ja KaaPon vaihtoaitioon on kummankin asianosaisen kertomuksen perusteella ollut sen verran merkittävä, että kurinpitovaliokunnan käsityksen mukaan sellaiselta etäisyydeltä on vaikea hahmottaa varmuudella, mihin Forss on huutonsa kohdistanut, huomioiden erityisesti, että välimatka erotuomariston ja KaaPon vaihtoaition välillä on ollut suhteessa Forssiin varsin lyhyt.
Vaikka erotuomari sekä paikalla olleet avustavat erotuomarit ovat tilanteessa mieltäneet Forssin kommentin olleen kohdistettu erotuomariin, asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan kurinpitovaliokunta katsoo, että Forssin esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, jonka mukaan rasistiseksi tulkittu kommentti on esitetty KaaPon toiselle valmentajalle, ei voida riittävällä varmuudella sulkea pois. Näin ollen Forssin erotuomariraportissa kuvatusta menettelystä jää varteenotettava epäily.
Urheilijoiden ja taustahenkilöiden oikeusturva edellyttää, että kurinpitotoimiin johtavasta menettelystä on riittävä näyttö. Kurinpitovaliokunta katsoo edellä esitetyin perustein jääneen näyttämättä, että Forssin menettelyllä olisi ollut rasistinen tarkoitus. Forssin ei näin ollen ole näytetty syyllistyneen rangaistusmääräyksissä tarkoitettuun rasistiseen käytökseen tai muuhun rangaistavaan menettelyyn, eikä Forssille siten määrätä rangaistusta.
Kuten edellä on todettu, Palloliitto suhtautuu rasismiin erittäin vakavasti eikä salli sitä alaisessaan toiminnassa missään muodossa. Vaikka kurinpitovaliokunta edellä esitetyn mukaisesti katsoo jääneen näyttämättä, että Forssin menettelyllä olisi tässä tapauksessa ollut rasistinen tarkoitus, eikä Forssille siten määrätä rangaistusta, kurinpitovaliokunta toteaa, että Forssin sanavalinta on kyseisessä tilanteessa ollut huonosti harkittu.
KaaPon valmentaja Tero Forssille ei määrätä rangaistusta.
Rangaistusmääräysten kohdan 8.4 mukaisesti erotuomarilla, johon epäilty väkivaltainen, epäasiallinen tai epäurheilijamainen käytös on kohdistunut, on oikeus hakea muutosta tähän ratkaisuun valittamalla kirjallisesti Palloliiton valitusvaliokunnalle viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus toimitetaan sähköpostilla.
Palloliiton kurinpitopäätökset >>