Nuorten kansainvälisen jalkapallon analyysit julkaistu – Raportti paljastaa keskeisimmät kehityskohteet ja vahvuudet
Palloliiton tutkimus- ja kehitystoiminto on laatinut nuorisomaajoukkueiden (tytöt ja pojat) analyysit, jossa vertaillaan kansainvälisten ja suomalaisten nuorisomaajoukkueiden toimintaa sekä trendejä kansainvälisellä huipulla ja niiden asettamia vaatimuksia suomalaiselle pelaajakehitykselle.
Nuorten kansainvälisen jalkapallon analyysit julkaistuKuva: Ⓒ Kalevi Hämäläinen /SPL
Tyttöjen ja poikien kansainvälisen jalkapallon raporttien koostamisesta ovat vastanneet liiton pelianalyysipäällikkö Henri Lehto ja pelianalyysiasiantuntija Jouko Kylmäoja.
Analyysiraportit ovat jatkoa vuonna 2022 julkaistuille miesten ja naisten kansainvälisen jalkapallon analyyseille (Lehto & Heinonen 2022) ja tarkastelevat tällä kertaa nuorten maajoukkuejalkapalloa. Raporttien päätarkoituksena on ymmärtää joukkue- ja pelaajatasoisen toiminnan nykytilaa analysoimalla Suomen poikien ja tyttöjen maajoukkueiden (U17- ja U19-maajoukkueet) otteita heidän pelaamissaan maaotteluissaan. Lisäksi raporteissa pohditaan seikkoja, joita tulisi ottaa huomioon suomalaisessa pelaajakehitystoiminnassa.
- Päälöydökset ovat sekä tyttöjen että poikien maajoukkueiden osalta hyvinkin yhteneväisiä. Maajoukkueemme ovat kyenneet verrattain laadukkaaseen syöttötyöskentelyyn ja pallonhallintaan eurooppalaiseen tasoon verrattuna ja onnistuvat tässä usein myös otteluissa kovimpia maitakin vastaan. Molemmissa raporteissa kiitellään päävalmentajien toimesta myös suomalaisten pelaajien taktista valveutuneisuutta ja kykyä toteuttaa oman pelimallimme mukaisia asioita kuuliaisesti, varsinkin organisoituneissa tilanteissa, pelianalyysipäällikkö Henri Lehto kertoo.
Raportti paljastaa, että suurimmat kehityskohteet löytyvät kuitenkin sekä tytöissä että pojissa molempien rangaistusalueiden läheltä ja sisältä, paikoista, joissa ottelut ratkaistaan.
- Emme kykene maajoukkuetasolla jalostamaan pallonhallintaamme riittävän tehokkaasti etenemiseksi tai laukauksiksi tai toisaalta vaikkapa estämään vastustajien etenemistä laukaisupaikoille riittävän laadukkaasti. Myös esimerkiksi kaksinkamppailupelaamisessa olemme olleet verrattain heikkoja, Lehto kertoo.
Lehdon mukaan tulokset käydään läpi erittäin huolellisesti maajoukkue- ja pelaajakehityshenkilöstön kanssa, ja tarkassa pohdinnassa on, minkälaisia muutoksia nuorten maajoukkueiden pelimalliin olisi syytä tehdä tulevaisuudessa.
- Toivon, että myös seuratasolla pohditaan esimerkiksi sitä, miten harjoittelussa huolehditaan siitä, että pelaajamme altistuvat riittävän usein ja riittävän vaativassa ympäristössä esimerkiksi usein pelejä ratkaiseville viimeisten kolmannesten suorituksille, Lehto sanoo.
Tulokset linkittyvät ja täydentävät viime viikolla julkaistuja havaintoja Huuhkaja- ja Helmariliigojen kansainvälisistä turnauksista.
- Myös Palloliiton tuoreessa valmennuslinjassa on nostettu esille yleisiä pelaamisen periaatteita ja tunnusmerkkejä, joita toivomme arkiharjoittelussa toteutuvan, jotta pärjäämme jatkossa entistä paremmin myös kansainvälisessä kilpailussa maajoukkuetasolla.
- Kansainvälisten turnausten havainnot, valmennuslinja ja nyt julkaistut raportit antavat meille hyvin tietoa pelaajakehitystyömme kehityskohteista ja ratkaisumalleista, Lehto päättää.
Lue lisää aiheesta:
Miesten kansainvälisen jalkapallon analyysi julkaistu – tarkastelussa myös Veikkausliiga
Naisten kansainvälisen jalkapallon analyysi julkaistu - vertailussa myös suomalainen jalkapallo
Palloliiton valmennuslinja uudistui – sisältö rakennettu yhteistyössä seurojen kanssa
Lisätietoja:
Henri Lehto henri.lehto@palloliitto.fi / 0407591871
