Naisten ylimpien sarjojen Kansallinen -kokonaisuus on syksyn aikana tarkastelussa
Syksyllä 2020 luotiin suuntaviivat valtakunnalliselle Kansallinen -kokonaisuudelle, joka pitää sisällään sekä Kansallisen Liigan että Kansallisen Ykkösen. Kuluvan syksyn aikana Palloliitossa on käynnistynyt työ jo luonnostellun sarjakokonaisuuden konkreettiseksi edistämiseksi.
Seuroissa jaetaan vahva tahtotila kehittää sekä Kansallista Liigaa että Kansallista Ykköstä entistä kilpailukykyisemmiksi ja vetovoimaisemmiksi sarjoiksi.
Sekä jalkapallon ja futsalin strategiassa 2020–2024 että naisten pääsarjan Kansallisen Liigan strategiassa on painopisteenä huippu-urheilun toimintaympäristöjen kehittäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen.
Viime vuosien kehitys naisten pelaamassa huippujalkapallossa on selkeää: peli ja pelin vaatimukset kehittyvät vauhdilla koko Euroopassa. Alkukesästä 2022 julkaistun kansainvälisen pelin analyysin johtopäätöksistä voi nähdä, että Suomessa naisten pääsarjan otteluissa on tärkeää kehittää erityisesti tilaan ja aikaan liittyvää vaatimustasoa sekä pelin intensiteettiä valmistaakseen joukkueita ja pelaajia paremmin kansainvälisiin otteluihin. Samalla läpi Euroopan on nähtävillä myös seuraorganisaatioiden kehittyminen: UEFAn kanssa tehty analyysityö on osoittanut, että Suomessa naisten edustusjoukkueet toimivat ohkaisella taustaorganisaatiolla vertailumaihin tarkasteluna.
Samaan aikaan Suomessa on nähty varsinkin pääsarjatason joukkueiden keskittymistä Etelä-Suomeen sekä pääsarjajoukkueiden välisten tasoerojen kasvua.
Kansallisen Liigan puheenjohtaja Mariet Louhento toimii puheenjohtajana työryhmässä, jonka johdolla syksyllä 2020 tehdyn analyysityön päivitystä ja mahdollista siirtymää valtakunnalliseen Kansallinen -kokonaisuuteen tarkastellaan.
– Näen, että olemme kokonaisvaltaisen muutoksen äärellä naisten huippujalkapallossa. Euroopassa peli kehittyy, naisten seuraorganisaatiot kehittyvät, kaupallinen merkitys kasvaa – ja näkyy entistä parempana arkena myös pelaajille. Olemme suomalaisissa seuroissa kansainvälisessä vertailussa erinomaisia tyttöpelaajien kasvattajia. Samalla olemme kuitenkin sen kysymyksen äärellä, miten voimme eri seuraorganisaatioissa vastata naisten huipputason kehittymiseen aikuisten tasolla läpi Suomen. Syksyn aikana tehtävän työn kautta onkin tarkoitus tarkastella tätä kysymystä ja luodata suuntaa kohti valtakunnallista Kansallinen -kokonaisuutta, Louhento sanoo.
Tavoitteena entistä kilpailukykyisempi ja kiinnostavampi Kansallinen Liiga ja Kansallinen Ykkönen
Jo syksyllä 2020 tehdyssä naisten ylimpien sarjojen analyysissa todettiin, että ympäri Suomen seuroissa jaetaan vahva tahtotila kehittää sekä Kansallista Liigaa että Kansallista Ykköstä entistä kilpailukykyisemmiksi ja vetovoimaisemmiksi sarjoiksi.
Tänä syksynä seuroille suunnatussa kyselyssä nousi esiin, että tahtotilan tueksi kannustusta ja tukea konkreettisiin toimenpiteisiin on tärkeää jatkaa, jotta naisten edustusjoukkueiden seuraorganisaatioissa ollaan entistä paremmin varautuneita kasvattamaan naisten pelaaman jalkapallon toimintaedellytyksiä ja kaupallista puolta.
– Seuroille teetetyn kyselyn kautta saamamme tilannekuva paljasti, että meidän on tärkeää terästää vaatimustasoa, jotta naisten pääsarjajoukkueiden organisaatiot olisivat valmiimpia kasvattamaan toimintaedellytyksiään, hyödyntämään käsillä olevaa potentiaalia sekä löytämään keinoja pelaajien uran jatkumiseksi pidempään, Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja sanoo.
– Syksyllä 2020 teettämässämme laajassa analyysityössä tunnistettiin, että kahden ylimmän pääsarjan Kansallinen -kokonaisuus mahdollistaisi kattavampaa valtakunnallista kehitystukea seuroille. Nyt meidän on tärkeää arvioida konkreettisesti, minkälaisella mallilla tähän kokonaisuuteen siirtymiseen olisi edellytyksiä, Pihlaja jatkaa.
Työryhmässä ovat mukana Kansallisen Liigan puheenjohtaja ja Palloliiton liittohallituksen jäsen Mariet Louhento (työryhmän pj.), naisten A-maajoukkueen päävalmentaja Marko Saloranta, Naisten U23-maajoukkueen päävalmentaja Jarmo Matikainen, kilpailupäällikkö Peter Lundström sekä naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja. Työskentelyn aikana seuroille on teetetty kattava kysely ja järjestetään kuulemistilaisuudet kyselyn johtopäätöksiin sekä itse prosessiin liittyen.