Miesten kansainvälisen jalkapallon analyysi tarkastelee Huuhkajien vahvuuksia ja kehityskohteita

Analyysi on jatkoa vuonna 2022 julkaistulle miesten kansainvälisen jalkapallon analyysille (Lehto & Heinonen 2022) sekä poikien kv. analyysiraportille, joka julkaistiin vuonna 2023 (Lehto & Kylmäoja 2023).

Analyysin ovat laatineet Palloliiton pelianalyysipäällikkö ja Huuhkajien videoanalyytikko Henri Lehto ja Palloliiton pelianalyysiasiantuntija ja Helmareiden videoanalyytikko Jouko Kylmäoja. Heitä on avustanut Jirka Poropudas.

Analyysissa tarkastellaan Suomen kehityskohteiden ja vahvuuksien sekä kehitystrendien lisäksi tekijöitä, jotka voivat selittää joukkueiden pääsemisen tarkastelujaksolla arvokisoihin eli EM-kisoihin 2020 tai 2024 tai MM-kisoihin 2022. Lisäksi eri muuttujien osalta tarkastellaan sitä, mikä on eri asioissa ns. arvokisamaiden perustaso suoriutumisessa.

Pelilliset tekijät menestyksen takana

Tiedolla johtaminen on ollut Palloliiton strateginen valinta vuodesta 2021. Siitä lähtien Palloliitto on säännöllisesti tuottanut tutkimus- ja kehitystoiminnossa analyyseja ja tietotarveselvityksiä paremman päätöksenteon tueksi niin seuroissa kuin Palloliiton sisällä.

Henri Lehdon mukaan analyysissa pyritään tunnistamaan niitä vahvuuksia ja kehityskohteita, mitä miesten maajoukkueemme pelaamisesta on ollut tunnistettavissa kuuden vuoden tarkastelujakson aikana. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten maajoukkueemme pelitapa on kehittynyt tämän tarkastelujakson aikana ja miten suhteudumme esimerkiksi muihin arvokisoihin päässeiden maiden suoriutumiseen eri muuttujissa.

— Meille on erittäin tärkeää, että tarkastelemme maajoukkueidemme suoriutumista kriittisesti ja niin sanotusti ylläpidämme ”tilannekuvaa” siitä, missä tässä tapauksessa miesten maajoukkueemme suoritustaso menee suhteessa kansainväliseen kilpailuun. Kehityksen elinehto on se, että tunnistamme paitsi omat vahvuutemme, myös selvät kehityskohteemme ja pyrimme näitä jatkossa kehittämään määrätietoisesti, Lehto pohtii.

Analyysi on yksi osa Palloliiton tutkimus- ja kehitystoiminnan perustoimintaa, mutta luonnollisesti sen löydöksiä on käyty myös tarkkaan läpi yhdessä miesten maajoukkueen uudistuneen valmennustiimin kanssa.

— On täysin selvää, että esimerkiksi tunnistetut kehityskohteet on huomioitu tarkasti ja niitä pyritään parantamaan jokaisella maajoukkueleirillä suhteellisen vähäistenkin harjoituskertojen aikana. Samalla olemme pyrkineet tarkentamaan pelitavallisia periaatteitamme ja tuomaan niitä pelaajille selkeästi esiin uuden valmennustiimin johdolla, Lehto kertoo.

Lehdon mukaan uudistetun valmennusryhmän yhteisesti muodostamia pelitavallisia periaatteita seurataan näiden arvioimiseen tarkoitettujen ja määritettyjen KPI-mittareiden kautta jatkuvasti.

— Raportoin niistä jokaisen leirin jälkeen valmennukselle, joten jatkuva kehittymisen seuranta on koko ajan käynnissä nyt julkaistun analyysin kaltaisten laajempien selvitysten lisäksi, Lehto avaa.

Analyysista kentälle toimenpiteiksi

Palloliiton urheilutoimenjohtaja Aki Hyryläisen mukaan analyysin jatko-osa on keskeinen ja konkreettinen työväline suomalaisen jalkapallon ja entistä parempien pelaajien kehitystyössä.

— Analyysi vahvistaa käsitystämme, että ehdoton kehityskohde suomalaisilla pelaajilla Huuhkajista alkaen on suoriutuminen kaksinkamppailuissa sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Huuhkajissa se näyttäytyy esimerkiksi niin, että kuuden vuoden tarkastelujaksolla haastoja tapahtuu liian vähän ja toisaalta haastoissa ei onnistuta pelin vaatimalla tasolla, Hyryläinen kertoo.

Hyryläisen mukaan isossa kuvassa analyysin tulokset antavat jälleen vahvan viestin pelaajakehitystoimintaamme, joka on tunnistettu nuorissa jo aiemmin.

— Meidän on keksittävä entistä paremmat keinot siihen, että pelaajakehitystyössä ja arkisessa harjoittelussa seuroissamme pelaajamme altistuvat ja saavat riittävän usein kokemuksia maalintekemiseen tai estämiseen sekä maalintekopaikkojen luomiseen ja niiden estämiseen liittyvistä toiminnoista.

— Pelaajien on annettava kokeilla, yrittää ja epäonnistuakin esimerkiksi 1v1-tilanteiden ratkaisuissa. Samalla on huolehdittava riittävän intensiteetin ylläpitämisestä. Myös pelaajakasvatuksessa kilpailullisuutta ja intensiteettiä sekä peleissä että harjoituskentällä olisi hyvä kehittää kansainvälisen tason vaatimusten mukaiseksi. Nämä asiat tulevat esiin myös uudessa valmennuslinjassamme, Hyryläinen sanoo.

Hyryläinen muistuttaa, että nyt julkaistun analyysin alkuperäinen ajatus on ollut päivittää vuonna 2022 julkaistua aiempaa miesten kansainvälisen jalkapallon analyysia.

— Osittain aikataulullisen yhteensattumankin vuoksi analyysia hyödynnettiin myös A-maajoukkueen päävalmentajan valinnassa ja valmennusryhmän muodostamisessa. Analyysi on osoittanut hyödyllisyytensä niin pelaajakehitystyön lapsuusvaiheen kehittämisessä kuin Huuhkajien valmennustiimin rekrytoinnissa asti, Hyryläinen kiittelee.

Hyryläisen mukaan maajoukkueidemme tulevaisuuden menestys on riippuvainen seurojen pelaajakehityksen laadusta, valmentajiemme osaamisesta ja pelaajien halusta harjoitella enemmän.

— Lisäksi lahjakkaiden pelaajien on saatava tarpeeksi vaativalla tasolla peliaikaa kehittyäkseen. Näkisin tärkeäksi niin ikään, että ulkomaille siirtyvät pelaajat pohtisivat entistä tarkemmin, mikä olisi heille se paras paikka Suomen rajojen ulkopuolelle nimenomaan oman kehityksen ja peliajan suhteen.  

— Panostukset lasten vaiheen valmennukseen ja akatemiatoimintaan näkyvät aikuisten tasolla 10–15 vuoden kuluttua, eli pitkäjänteisyys on tässäkin se avainsana. Analyysi ja tutkittu tieto auttavat meitä tekemään järkeviä päätöksiä suomalaisen jalkapallon hyväksi tänään, menestyksekkäämmän tulevaisuuden puolesta, Hyryläinen päättää.

Lue lisää Palloliiton tiedolla johtamisesta, tutustu aiemmin laadittuihin analyysiraportteihin, tietotarveselvityksiin ja tietotilinpäätöksiin >>