Manchesterilainen kotouttaa maahanmuuttajia Joensuuhun jalkapallon avulla – aiheesta luvassa myös tieteellistä tutkimusta

Maahanmuuttajille tuskin on parempaa yhteistä kieltä kuin jalkapallo.  

– Jalkapallotoimintamme on hyvin aktiivista. Viime vuonna mukana oli 190 osallistujaa 45 eri maasta, Joensuun seudun Monikulttuurisuusyhdistys ry:n eli JoMonin jalkapallokoordinaattori Karl Hancock räknää.  

– On tärkeää, että futistoimintaamme osallistuu maahanmuuttajien lisäksi myös suomalaisia, Hancock jatkaa. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa työskentelyä arvostetaan paljon, ja työmarkkinoilla on tärkeä rooli Suomeen kotoutumisessa. Hancockin mielestä olisi tärkeää levittää ymmärrystä siitä, millainen mahdollisuus vapaa-ajan aktiviteetit voivat maahanmuuttajille olla. 

– Eivätkä pelkästään kunnon ylläpitämisen tai harrastuksen ilon kannalta. Suomessa harrastuksen kautta saavutetut sosiaaliset kontaktit voisivat usein tarjota mahdollisuuksia saada jalkaa työmarkkinoiden oven väliin, Hancock huomioi. 

Kuva JoMoni-futisharjoituksista viime viikonlopulta.Kuva: Natalia Komarova

Hancock on ollut JoMonin toiminnassa mukana jo vuosikaudet. Kyseessä on Joensuun alueella toimiva järjestö, joka edistää monikulttuurisuutta, valvoo maahanmuuttajien etuja ja toimii rasismia vastaan esimerkiksi järjestämällä kulttuuritapahtumia ja liikuntamahdollisuuksia.  

– OKM:n ja Joensuun kaupungin rahoittaman normaalin futistoimintamme lisäksi järjestämme vuosittain rasismin vastaisen Meille Saa Tulla -futisturnauksen, Hancock lisää. 

“Ajatuksena olisi tuoda käytännön kokemukseni akateemiselle puolelle” 

Vuonna 2012 vaimonsa mukana Englannista Suomeen muuttanut Hancock on ehtinyt vetää Pohjois-Karjalassa muutakin kuin jalkapallotoimintaa. Hän on toiminut JoMonin puheenjohtajana, työskennellyt EU:n Mathilde-projektissa sekä toiminut aktiivisesti muunkin rasisminvastaista ja yhdenvertaisuutta edistävän järjestötyön parissa. 

Maisterivaiheen Hancock aloitti Itä-Suomen yliopistossa pian Suomeen saapumisensa jälkeen, ja viime elokuussa akateeminen ura jatkui Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtorinopintojen merkeissä. Hancock on tekemässä sosiologian alan väitöskirjaa aiheesta ”Jalkapallo maahanmuuttajien kotoutumisvälineenä”.  

Joensuuhun Karl Hancock muutti vuonna 2013.Kuva: Max Zarodoff

Ei liene siis liikaa sanottu, jos Hancockia kutsuu oman alansa asiantuntijaksi niin käytännössä kuin akateemisestikin? 

– Käytännössä varmasti, ja toivottavasti tulevaisuudessa myös akateemisesti! Hancock naurahtaa.  

– Ajatuksena olisi tuoda käytännön kokemukseni akateemiselle puolelle, jotta voimme ymmärtää tätä aihetta syvemmin.  

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko jalkapallon harrastajaryhmät tehokkaita väyliä aikuisten miespuolisten maahanmuuttajien pitkäaikaisessa kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan – miten jalkapalloryhmään kuuluminen auttaa integroitumisessa yhteiskuntaan, painottaen erityisesti elämää jalkapallokentän ulkopuolella.  

– Puhutaan pelaajista, jotka ovat amatöörejä ja jotka pelaavat jalkapalloa lähinnä huvin vuoksi – harrastuksena. Tutkimme sitä, mitkä ovat jalkapalloon osallistumisen tulokset ja vaikutukset niiden maahanmuuttajien integraatioprosessissa, jotka haluavat asettua Suomeen pitkäjänteisesti, Hancock kuvailee. 

Hancock jatkaa muistuttamalla, että integraatio on kaksisuuntainen prosessi, jossa vastuu ei ole pelkästään saapujalla, jonka pitää muuttaa kulttuuriaan sopeutuakseen vastaanottavaan yhteiskuntaan. Myös vastaanottavan kulttuurin pitää adaptoitua ymmärtämään ja vastaanottamaan ihmisiä erilaisista kulttuureista. Ihmisten välinen liikkuvuus tuskin tulevaisuudessa ainakaan vähenee. 

– Ilmaston muuttuessa saatamme nähdä jatkossa jopa massamaahanmuuttoa. Siksi on tärkeää luoda molemminpuolista, laajempaa ymmärrystä siitä, mitä integraatio on, Hancock sanoo.  

Hancock pitää mahdollisena, että joillekin Suomessa asuville maahanmuuttajille jalkapallo on vain harrastus – tavallaan irtiotto tavallisesta elämästä – mutta uskoo, että jalkapallotoiminnan kautta moni maahanmuuttaja on saanut luotua suhteita ja yhteyksiä, joilla on ollut merkittävä rooli heidän elämässään myös pelikentän ulkopuolella. 

– Oma tavoitteenani on ymmärtää paremmin erilaisia vaikutuksia, mitä jalkapallolla voi olla siinä, kun ihmiset asettuvat elämään uusiin paikkoihin, Hancock summaa. 

Tutkimuksen julkaisuaikataulu riippuu vielä joistakin rahoitusasioista, joiden ratkaisemiseksi hän kertoo tekevänsä kovasti töitä. 

– Toivottavasti saamme jotain julkaistua viimeistään alkuvuodesta 2025, Hancock päättää.  

Karl Hancock.Kuva: Natalia Komarova