Kirsi Nummelasta suomalaisen futsalin uusi kehityspäällikkö

Suomalaisen futsalin strategia 2022-2025 visioi vuotta 2030. Tavoitteena on, että maajoukkueet ovat menestyviä ja futsal on entistäkin suositumpi harrastus ja yleisölaji. Vision toteuttamiseksi tarvitaan strategian mukaisia toimenpiteitä, joita toteutetaan askel kerrallaan. Näistä askeleista tuorein on Kirsi Nummelan nimitys futsalin kehityspäälliköksi.

– Uuden kehityspäällikön rooli on futsalin strategian toteuttamiseksi ihan keskeinen, painottaa futsaltyöryhmän puheenjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Kehityspäällikön päätehtävänä on viedä futsalin strategiaa käytäntöön auttamalla ja olemalla mukana futsalin strategiaprojektien tavoitteiden asetannassa, käytännön toteutuksessa ja niiden seurannassa.

Tehtävää toteuttamaan valittu Nummela on jo entuudestaan kokenut ja tunnettu hahmo suomalaisessa futsalissa. Kädet ovat olleet savessa niin seurakentällä KaDyn puheenjohtajana kuin Futsal-Liigan ja alle 19-vuotiaiden maajoukkueen viestintätehtävissä sekä erilaisissa Palloliiton tehtävissä ja kehitysryhmissä.

Uusi kehityspäällikkö ei peittele sitä asiaa, että hän oli itse mukana tekemässä strategiaa, jonka toteuttamista varten kehityspäällikön toimenkuva Palloliittoon avautui. Työpaikkaa ei Nummelalle silti erikseen kirjoitettu, vaan hän lähti kolmivaiheiseen haastatteluprosessiin samalta viivalta muiden hakijoiden kanssa.

– Meille oli alusta lähtien tärkeää, että strategiatyö resursoitaisiin riittävän hyvin. En silloin vielä ajatellut, että tässä tehdään työpaikkaa juuri minulle. Ajatus hakemisesta lähti heräämään vasta myöhemmin, kun aloin miettiä, että omakin osaaminen tähän osuisi. Haastatteluprosessiin oli satsattu paljon, ja se löysi suomalaisia futsalosaajia todella hyvin, Nummela kehuu vastahakijoitaan.

Nummela on toiminut futsalin parissa useissa monissa eri rooleissa – kuvassa viestintätehtävissä UFCL-pelissä Liettuassa.Kuva: Evaldas Semiotas

Futsalin lisäksi Nummelalla on kokemusta myös jalkapallon ja fysiikkavalmennuksen sekä soveltavan jalkapallon valmentamisen parista.

– Futisäidin roolista tämä kaikki on lähtenyt. Tai erotuomariäidin – yksi lapsistani viheltää valtakunnallisella tasolla, Nummela nauraa.

Kentän laidalla hän ei kuitenkaan malttanut pysyä, vaan jatkoi mukaan järjestötoimintaan. Se on antanut erilaista perspektiiviä seurakenttäänkin.

– Harrastus jalkapallon ja futsalin parissa voi luoda erilaisia urapolkuja. Kaikki urat lajin parissa eivät välttämättä ole pelaajan uria, mutta nekin urapolut ovat hyvin tärkeitä. Aktiivisen seuratyön lisäksi asettelin esimerkiksi erotuomareita alueellisesti viiden vuoden ajan. Nuorten erotuomareiden polku onkin yksi osa-alue, mitä olen halunnut kehittää, Nummela kertoo.

Urheilun ulkopuolella Nummela on tehnyt työuraansa muun muassa tapahtuma-alalla ja kansainvälisen kaupan parissa. Parhaan osaamisensa ja vahvuutensa hän näkee myynnissä ja markkinoinnissa – mikä on tärkeää, kun futsalin hienoutta tuodaan ihmisten tietoon laajemminkin.  

– Ajatus on se, että koko lajin tunnettavuutta pitää kasvattaa ja rakentaa brändiä voimakkaammaksi ja paremmaksi. Minulle tärkeitä asioita ovat lajiviestinnän sekä maajoukkueviestinnän kehittäminen. On tärkeää, että lajista viestitään paljon ja monipuolisesti, eikä jäädä vaan puuhaamaan jotain jonnekin. Meidän pitäisi näyttää kaikille, että futsal on upea laji. Mitä paremmin laji tunnetaan, sitä helpommin yhteistyökumppanit saadaan kiinnostumaan lajista ja sitä helpommin lajin tunnettavuutta voidaan kasvattaa entisestään, Nummela tiivistää. 

Tyhjästä lajin markkinointia ei tarvitse aloittaa – futsal on harrastajamäärissä laskettuna jo valmiiksi yksi suosituimmista sisäurheilulajeista. Todella monella suomalaisella on futsaliin ainakin jonkinlainen kosketuspinta – pelkästään FutsalSkabassa oli viime vuonna mukana 18 000 lasta.

– Salibandy teki itsensä suureksi lajiksi koululiikunnan kautta. Meilläkin olisi siihen kaikki edellytykset, jos vain saamme realisoitua potentiaalin. Jokainen suomalainen liikunnanopettaja Suomessa valmistuu liikuntatieteelliseltä Jyväskylästä, ja ihan jokainen heistä on pelannut siellä futsalia tai ainakin elänyt lajia katsomossa. Meidän pitäisi sekin asia vain hyödyntää paremmin: pitäisi olla enemmän olosuhteita ja huolehtia, että jokaisella liikunnanopettajalla olisi pallot ja maalit. Olosuhteiden parantuessa futsal löytäisi tiensä varmasti kouluihin osaavien liikunnanopettajien mukana, Nummela uskoo.

Miesten maajoukkue vetää yleisöä jo nyt. Nummela näkee, että markkinoinnilla voidaan nostaa koko suomalaisen futsalin suosiota.Kuva: Ⓒ SPL /Jyri Sulander

Nummelan toimenkuva kehityspäällikkönä ei rajoitu pelkkään futsalin varainhankintaan ja markkinointiin, vaan hän on toteuttamassa koko monipuolista ja laajaa futsalin strategiaa, johon kuuluu futsalin asioita laidasta laitaan. Tarkka rooli siis täsmentyy vielä, mutta tiedossa on, että tiiviissä yhteistyössä hän tulee työskentelemään Palloliitossa jo valmiiksi työskentelevien futsalosaajien, kuten futsalpäällikkö Jyrki Filpun, futsalvalmentajakoulutusvastaava Kerkko Huhtasen, futsalerotuomariasiantuntija Anssi Lahtisen ja futsalin kilpailupäällikkö Jouni Pihlajan kanssa. Päätoimisesti jalkapallossakin työskentelee toki monta osaajaa, joilla on myös futsal hallussa.

Markkinoinnin, myynnin, viestinnän, brändiarvon, näkyvyyden ja kaupallisten resurssien lisäksi Lipponen nostaa strategiasta esiin seurakehityksen toisena erityisen merkittävän asiana.  

– Edellä mainitut asiat auttavat paitsi kehittämään lajia maanlaajuisesti, myös seurakehitykseen. Haluamme liittona pystyä antamaan seuroille tukea, kehittää seurojen osaamista ja auttaa heitä tekemään yhteistyötä omilla paikkakunnillaan mahdollisimman hyvin, Lipponen kertoo.

Nummela on samoilla linjoilla. Hän toivoo, että pystyy paitsi linkittämään suomalaisia futsaltekijöitä ja viestimään heidän tekemästään upeasta työstä myös ulospäin, myös auttamaan seuroja jo olemassa olevilla keinoilla entistäkin tehokkaammin.

– Tavoitteena on, että Palloliiton vahvat konseptit löytäisivät myös futsalin paremmin. Lajin erikoisseurat ovat ehkä jääneet vähän kauas Palloliiton palvelurakenteesta. Toivon, että pystyn luomaan linkkiä myös sinne päin, Nummela jatkaa.

Alkuvaiheessa on tärkeää, että futsalväki pääsee vaikuttamaan Nummelan työnkuvaan.

– Asiat eivät aja toistensa yli eivätkä sulje toisiaan pois, mutta työnkuvani rakentuu siitä, minkä me itse koemme tärkeäksi. Toki resursointi ja rahan hakeminen ja yhteistyökumppanien etsiminen kulkevat käsi kädessä kaiken muun kanssa. Niin tämä homma toimii, Nummela kertoo.

Myös Palloliiton alueellisten futsalkoulutusvastaavien (viisi oto-työntekijää) jatkot pesteissään ovat varmistuneet. Lipponen näkee heilläkin hyvin merkittävän roolin futsalin strategian toteuttamisessa.

– Jyrki Filpun vetämän ja Kirsin uuden roolin tukeman futsalorganisaatiomme voi jakaa karkeasti kolmeen osaan. On ensinäkin A-maajoukkueen ja huippu-urheilun kärki, mitä erityisesti edustaa maajoukkuetoiminto ja päätoimisena miesten maajoukkueen päävalmentaja Sergio Gargelli. Toiseksi, Jouni Pihlajan ja Anssi Lahtisen työn pääpaino menee puolestaan kilpailutoiminnan kokonaisuuteen.  Kolmannessa osassa, urheilutoiminnassa, seurakehityksessä ja niiden alueellisessa tuessa meidän alueellisilla futsalvalmentajakouluttajillamme on todella tärkeä rooli, Lipponen päättää.