Hyvä harjoituksen rakenne luo raamit pelaajakehitykselle

Italian nuorten maajoukkueiden Technical Coordinator Maurizio Viscidi kertoi ECA:n seminaarissa lokakuussa, kuinka he ovat huolissaan Italialaisten seurajoukkueiden harjoittelusta. Harjoituksissa pelataan liian isoilla joukkueilla ja harjoitusten aktiivinen aika on liian alhainen. Pelaajien henkilökohtainen tekniikka esim. 1v1 -tilanteissa on heikko. Viscidin mielestä ratkaisu on muokata harjoituksen rakennetta ja tehostaa valmentajien organisointitaitoa.  

AS Roman Head of Academy, Vincenzo Vergine oli samoilla linjoilla. AS Roma onkin muuttanut kaksi vuotta sitten harjoittelua akatemiassaan ja lisänneet henkilökohtaisen tekniikan harjoittelua. He ovat jopa rakentaneet harjoituskeskukseensa tekniikan kehittämiseen oman alueen, Skills Development Arean. Bayern Mûnchenillä on hieman vastaava Skills Lab. Näin Euroopan huippuseuroissa, isoilla resursseilla. Mitä me voisimme tehdä meidän resursseilla? 

Yhteisillä kahvihetkillä aamutreenien jälkeen olemme FC Interissä pohtineet usein pelaajien osaamista ja menestymisen mahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Oliver Antmanin hieno ja ennakkoluuloton debyytti Huuhkajissa vaikeissa olosuhteissa korosti pelaajan teknisen osaamisen merkitystä huippufutiksessa. Olemme todenneet, että yleisesti suomalaisten pelaajien tekninen osaaminen ei riitä vastaamaan tämän päivän jalkapallo-ottelun vaatimuksiin. Peli nopeutuu ja tilaa ja aikaa on vähemmän. Tämä on nähtävissä kotimaisissa vanhempien junioreiden sarjoissa ja aikuisten ylemmissä sarjoissa. Jos pelaajan tavoitteena on kansainväliset kentät, peli on vielä nopeampaa. 

Vaikka pelaajalla ei olisikaan tavoitteita kohti huippu-urheilua, jalkapallon harrastamisesta nauttii enemmän, kun peliväline tottelee. Jalkapallon viehätys piilee kavereiden lisäksi vaikean pelivälineen hallitsemisessa. Kun näitä tunteita saadaan synnytettyä pelaajille se koukuttaa pelaamaan lisää. Olen usein kannustanut pelaajia harjoittelemaan pomputtelua niin pitkään, että saa pomputtelua vuorojaloin kymmenen kertaa. Siihen asti se tuntuu vaikealta ja lähes epätoivoiselta. Kun pelaaja saa pomputeltua kymmenen kertaa, pelaaja saa jo tunteen, että hallitsee edes vähän palloa ja pelaaja haluaa saada kaksikymmentä. Seuraavaksi 50 ja seuraavaksi 100.  

Mitä aikaisemmin saamme lapsen rakastumaan pelivälineeseen ja haluamaan hallita palloa aina vain paremmin, sitä enemmän hänellä on mahdollisuuksia kehittyä. Isoimman työn pitää tapahtua pelaajan omalla ajalla omasta halusta. Tämän lisäksi yksi keino pelaajien teknisen osaamisen kehittämiseksi on myös joukkueharjoituksen rakenteen tehostaminen lapsuusvaiheessa. Olemme koonneet alle hyvän harjoituksenrakenteen elementtejä, jotka tukevat teknis-taktisen osaamisen kehittymistä. Alla kuvattu harjoituksen rakenne soveltuu alle 10-vuotiaiden jalkapalloharjoitteluun. Lähtökohdaksi olemme ottaneet 60 minuutin kenttävuoron, mutta tämä malli on hyvin sovellettavissa myös 90 minuutin kenttävuoroon. Osioiden minuuttimäärät ovat suuntaa-antavia ja jokainen voi säätää painotusta tarpeen ja olosuhteiden mukaan. 

Ennen kenttävuoroa 15 min.  

Hyvä harjoitus alkaa aina yhteisellä aloituksella. 

Ennen kenttävuoroa on hyvä tehdä taitoa ja koordinaatiota kehittävä harjoite, jossa on pallo mukana. Näin saadaan lisättyä laadukkaiden pallokosketusten määrää harjoitustapahtumassa. Tähän on paljon erilaisia malleja, esim. FIFA 11+ Kids ja R.A.M.P. Liikkeisiin voi yhdistää pallon mukaan, tai jos itse liikkeeseen ei voi lisätä palloa, voi liikkeitä ja pallonkäsittelyä vuorotella. Toimintaa pitäisi olla kuitenkin niin, että jokainen pelaaja on 15 minuuttia aktiivisesti liikkeessä.  

Osio 1. Kenttävuoro 10 min. 

Futisleikki/-kisailu 

Tämä osuus voi mennä osittain päällekkäin “ennen kenttävuoroa” -osuuden kanssa, etenkin jos käytössä on 90 min kenttävuoro. Olosuhteet, joissa harjoitellaan, vaikuttavat tämän osuuden toteuttamiseen. 

Hyvin valittu ja ohjattu futisleikki/-kisailu valmistaa pelaajia seuraaviin harjoitteisiin. Leikkien ja kisailujen avulla saadaan intensiteetti korkealle ja pelaajat heittäytymään myös henkisesti. Myös valmentajan on tärkeää heittäytyä tässä osiossa konkreettisesti tai verbaalisesti. 

Erilaiset juoksuleikit ja viestit toimivat erinomaisesti myös nopeusharjoitteluna ja kehittävät monipuolisesti pelaajien nopeusominaisuuksia. Nopeusharjoittelu tulisi sijoittaa aina harjoituksen alkupäähän. 

Kavereiden merkitys jalkapalloon kiinnittymisessä on tutkitusti merkittävää. Tämän vahvistamisessa futisleikit ovat erinomainen menetelmä. Leikeissä innostuminen ei ole sidoksissa pelaajan tasoon. Niinpä niissä seuroissa, joissa harjoitusryhmiä jaetaan tasoryhmiin, tässä osiossa voidaan yhdistää tai sekoittaa ryhmiä. Tämä lisää joukkueen yhteisöllisyyttä. Yhdessä hauskanpitäminen vahvistaa joukkueeseen sitoutumista ja luo positiivisen ilmapiirin harjoitukseen. 

Osio 2. Kenttävuoro 15 min 

Teknis-taktinen teema 

Tässä osiossa korostuu valitun teeman mukaisen tekniikan kehittäminen. Harjoitetyyppinä tähän toimii erilaiset drillit, koska niissä varmistetaan laadukkaiden toistojen määrä. Monipuolisessa drilliharjoitteessa palautteen antaminen havaintojen ja analyysin pohjalta on helpompaa eteenkin, jos valmentajalla ei ole pitkää kokemusta ja osaamista valmentamisesta. 

Drilliharjoittelu voi olla suljettua tai avointa. Hyvin suunniteltu harjoite sisältää toistojen lisäksi havainnointia, päätöksentekoa ja voi sisältää myös vastustajan. Vastustajan toimintaa voi rajoittaa säännöillä tai alueilla teeman mukaisten toistojen maksimoimiseksi. Harjoite tulee suunnitella niin, että kaikki pelaajat ovat aktiivisia ja saavat pallokosketuksia koko harjoitteen ajan. 

Osio 3. Kenttävuoro 15 min 

1v1 ja 2v2 -pelit  

Jotta tekninen osaaminen ja suoritukset siirtyvät peliin, niitä täytyy harjoitella pelinomaisessa ympäristössä. Pelinomaisia elementtejä voidaan lisätä harjoitteeseen vähän kerrallaan. Luomalla pelejä, joissa on selkeästi vähemmän pelaajia kuin virallisessa pelimuodossa (esim. 1v1 ja 2v2), pelaajat saavat paljon teeman mukaisia toistoja pelinomaisessa ympäristössä. Pelit luovat kilpailullista painetta sekä ohjaavat pelaajaa havainnoimaan ja tekemään päätöksiä. 1v1 ja 2v2 -pelimuodoilla voidaan kasvattaa pelissä havainnoitavien asioiden määrää asteittain ja pelinomaisten teeman mukaisten toistojen määrä pysyy korkealla. 

Näissä pelimuodoissa intensiteetti pysyy usein korkealla ja pelaajien on helpompi heittäytyä pelille, koska pelissä on vähän mahdollisuuksia olla passiivinen. 

Osio 4. Kenttävuoro 20 min 

Pelaajat odottavat harjoituksissa “vapaata peliä” suuremmalla pelaajamäärällä ja kentällä. Kenttäosion viimeisessä osassa pelataan kahteen maaliin isommilla joukkueilla. Pelaajamäärä on kuitenkin pienempi kuin virallinen pelimuoto. 5v5 -ikäluokissa tämä tarkoittaa 3v3 tai 4v4 -pelejä. Jos rakennetta sovelletaan vanhempiin 8v8 -ikäluokkiin pelimuoto harjoituksissa on 3v3 – 6v6. Pienempi pelaajamäärä mahdollistaa kaikkien aktiivisen osallistumisen tässäkin harjoituksen osiossa.  

Alueen kokoa muuttamalla voit säädellä teeman toteutumista ja fyysistä rasitusta. Käytä mahdollisuuksien mukaan oikeita maaleja joissa on verkko. Maalinteko etenkin tässä osiossa tulisi olla houkuttelevaa ja sen vuoksi verkolliset maalit ovat tärkeitä viimeistään tässä osiossa. Maalien kokoa voi olosuhteiden mukaan vaihdella. 

Valmentajan pysäytyksien ja “koutsaushetkien” tulisi vähentyä harjoituksen loppua kohden. Tässä osiossa pelaajien on hyvä antaa pelata enemmän ilman valmentajan keskeytyksiä. Näin pelaajat kokevat pelaavansa “vapaata peliä” ja he kokevat omistavansa pelin. Pelaajien määrällä, alueen koolla ja mahdollisilla lisäsäännöillä valmentaja voi ohjata peliä valitun teemaan suuntaan. Lisäsääntöjä kannattaa kuitenkin käyttää harkiten, jotta kokemus “vapaasta pelistä” ei kärsi. 

Kenttävuoron jälkeen 15 min 

Kenttävuoron jälkeen on hyvä kehittää edelleen pelaajien taitoja, koordinaatiota ja pallonkäsittelytekniikkaa. Käytettävissä olevien olosuhteiden mukaan ennen ja jälkeen kenttävuoron osioita voi vaihdella.  

Kenttävuoron ulkopuolella tehtävissä harjoitteissa voi käyttää monipuolisesti erilaisia palloja, esim. tekniikkapalloja, tennispalloja ja pehmopalloja. Ympäristöä ja välinettä vaihtelemalla voidaan tehostaa taidon oppimista, joka nopeuttaa lajitekniikan omaksumista. 

Jos joukkueella on käytössä erilaisia omalla ajalla suoritettavia tehtäviä, tämä osio on hyvä niiden antamiseen ja kertaamiseen. 

Hyvä harjoitus päättyy aina yhteiseen lopetukseen. 

Hyvin suunniteltu ja pelaajien taso huomioiden toteutettu harjoitus mahdollistaa pelaajien kehittymisen ja harjoittelusta nauttimisen. Harjoituksen rakenne on vain yksi osa hyvää harjoitusta. Se luo kehykset huippuharjoitukselle, johon valmentaja luo omalla panoksellaan sisällön. 

Yhteisen kahvihetken jälkeen, 

FC Inter Turku 

Mika Hemmilä, valmennusosaamisen kehittäjä 
Timo Paasolainen, talenttivalmentaja 
Jani Mäenpää, valmennuspäällikkö