Futsalin yläkoululeirit jatkuvat Eerikkilässä 2024-25

Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Futsal ja jalkapallo ovat mukana Eerikkilän urheiluopiston lajitarjonnassa myös ensi kauden 2024-25 yläkoululeireillä. Yläkoulu- eli valintavaihe on tärkeä osa urheilijan polkua ja urheilijaksi kasvua.

Ilmoittautuminen futsalin yläkoululeireille 2024-25 alkaa 11.3.2024.

Helander ensimmäistä kautta vastuuvalmentajana

Valtakunnallisia futsalin yläkoululeirityksiä on järjestetty Eerikkilän urheiluopistossa vuodesta 2021 saakka, mitä ennen toimintaa aloiteltiin Vierumäellä. Vastuuvalmentajina yläkoululeireillä on toiminut Suomen kärkipään valmentajia, viimeisimpänä lukuvuonna 2023-24 porilainen pitkän linjan futsalvaikuttaja Juha Helander.

Helanderin näkyvin rooli suomalaisella futsalkartalla on valmentajan rooli naisten maajoukkueessa, minkä lisäksi hän on työskennellyt Palloliiton Läntisen alueen Lounais-Suomen pelaajakehitystapahtumissa. Futsaliin erikoistunut Helander oli pitkään mukana porilaisen MuSa Futsalin valmennus- ja taustajoukoissa. Yläkoululeirien vastuuvalmentajan rooli on ollut Helanderille uusi ja mieluisa tehtävä.

- Yksi hieno puoli tässä hommassa on se, että ollaan enemmän futsalvalmennuksen ja -kasvatuksen alkulähteillä. Pääsääntöisesti olen ollut viime vuodet tekemisissä huippupelaajien ja kilpafutsalin kanssa sekä seura- että maajoukkueessa.

- Pelaajakehitystapahtumissa Lounais-Suomessa olen päässyt pykälän kohti ruohonjuuritasoa, ja tässä yläkoululeiritehtävässä vielä enemmän ruohonjuuritasolle, missä kerrataan ihan lajin perusteita. Yläkoululeirit ovat olleet erittäin mielekästä ja avartavaa hommaa, Helander kertoo.

Juha Helander vastaa futsalvalmennuksesta Eerikkilän yläkoululeirilleKuva: Kirsi Nummela

U19-poikien maajoukkueen pitkäaikainen vastuuvalmentaja Kerkko Huhtanen on tehnyt yläkoululeireille kolmivuotissuunnitelmat, jonka pohjalta valmentajat laativat ja toteuttavat leireillä harjoitteita kulloisenkin ryhmän lähtötason huomioiden.

Helander näkee suomalaisessa futsalissa selkeän kehityslinjan, jota yläkoululeiritoiminta tukee.

- Jos vertaa kymmenen vuoden takaiseen, niin huomattavia kehitysaskelia on Suomen futsalissa otettu. Silloinhan meillä oli vain miesten maajoukkue, nyt on vakiinnutettu naisten ja nuorten maajoukkuetoimintaa ja luotu polkuja niihin. On luotu lisää edellytyksiä eri ikäisille pelaajille valita futsal lajikseen. Futsaliin erikoistuneiden pelaajien määrä ja laatu tulee todennäköisesti kasvamaan tätä myötä, kun erikoistuminen on mahdollista aloittaa jo 14-15-vuotiaana.

- Toki toiminnassa ja järjestelmässä on aina kehitettävää, mutta mielestäni tämänhetkisillä resursseilla polku on hyvä ja sopii motivoituneille nuorille: yläkoululeiri-- pelaajakehitys -- nuorisomaajoukkue -- aikuisten maajoukkue, Helander pohtii.

Tuominen vastaa Eerikkilän palveluista

Laadukkaan lajiharjoittelun lisäksi yläkoululeireillä huomioidaan kasvatuksellis-valmennuksellisia urheilijan arkeen kuuluvia asioita. Kokonaisuudessa koulunkäynti, ravinto, palautuminen ja lepo pyritään pitämään tasapainossa lajiharjoittelun kanssa.

Jussi Tuominen on Eerikkilän urheiluopiston futsalin lajivastaava ja jalkapallo- ja futsalpalveluiden koordinaattori.

Kerkko Huhtanen ja Jussi Tuominen yläkoululeirin harjoituksessaKuva: Kirsi Nummela

Valkeakoskelta kotoisin oleva Tuominen on pelannut jalkapalloa koko ikänsä ja futsalia kaikki talvet. Eerikkilän-työnsä ohessa Tuominen on Futsal Mad Maxin varapuheenjohtaja, naisten liigajoukkueen manageri ja joukkueenjohtaja “Mäxien” T19-liigajoukkueessa.

Futsalin yläkoululeiri Eerikkilässä 2023-24. Kuva: Kirsi Nummela.

- Olen futsalin yläkoululeireillä eräänlainen monitoimimies. Olen suurimman osan viikosta itse paikalla leirivastaavana sekä toiminnassa mukana valmentajana. Ylipäätään pyrin leiriviikkojen ajan olemaan juniorien arjessa mukana ja pitämään yllä kokonaisuutta.

- Tytöt ja pojat ovat aina olleet futsalissa samoilla yläkoululeireillä: samat leiritykset, samat yhteiset toiminnot pätevät sukupuolten välillä. Treeneissä on saatettu jakaa toimintaa hieman eriyttäen, mutta tämä tapahtuu ensisijaisesti pelaajien tason mukaan. Myös sekajoukkueilla on pelattu mielekkäitä treenejä. Sukupuolten tasapaino on ollut aika hyvä: nyt 2023-24 meillä on 14 tyttöä ja 19 poikaa, kertoo Tuominen.

Lukuvuoden ja futsalkauden 2023-24 neljäs ja viimeinen leiri pidetään maaliskuun lopussa.

- Toimintaa kehitetään jatkuvasti. Pääosin jatkamme samalla tutulla sapluunalla Kerkko Huhtasen kolmivuotisen suunnitelman mukaan. Sen pitäisi palvella jokaista leirille tulijaa. Futsalissa ollaan moniin lajeihin nähden edellä suunnitelmallisuudessa: kolmelle eri vuodelle on eri kalenterit, joten kolmen vuoden syklin aikana voidaan toteuttaa eri asioita suunnitelmallisesti, Tuominen linjaa.

Lehtinen jo kokenut maalivahtivalmentaja, Vanhatalo tuuraa maaliskuussa

Maalivahtivalmentajana yläkoululeireillä on toiminut Petteri Lehtinen, joka vastasi puhelimeen Marokosta. Lehtinen on valmentajavierailulla RS Berkanessa, jota valmentaa suomalainen, yläkoululeireiltäkin tuttu Maru Grönroos.

Lehtisellä on reilut 10 vuotta valmentajakokemusta, joista kohta kolme vuotta päätoimisena valmentajanna ja viimeinen vuosi pelkkää futsalia. Lehtisen tämänhetkinen seurajoukkue on HIFK FS; lisäksi hän on mukana miesten ja naisten maajoukkueiden maalivahtivalmennuksessa. Futsalin yläkoululeireillä Lehtinen on ollut mukana jo Vierumäen ajoista asti, vuodesta 2018.

- Yläkoululeireillä on aina alusta asti ollut myös maalivahtivalmennusta. Seuroissa ei välttämättä ole niin paljoa maalivahteihin erikoistuvaa valmennusta, varsinkaan juniorien tasolla, Lehtinen kertoo.

- Yläkoululeireillä päästään futsalmaalivahdin perusteisiin kiinni. Monella juniorilla on taustaa jalkapallomaalivahtina, leireillä päästään lajien välisiin eroihin ja tekniikoihin.

Petteri Lehtinen on ollut osa yläkoululeirin valmennustiimiäKuva: Kirsi Nummela

Myös maalivahtivalmennus on toteutettu suunnitelmallisesti. Yläkoululeirien vuosi jakaantuu eri osioihin ja teemoihin. Maalivahtivalmennuksen teemat nivoutuvat kenttäpelaajien kulloisiinkin teemoihin. Esimerkkinä voisi olla maalivahdin pelinavaaminen kädellä tai jalalla, kun kenttäpelaajien teemana on pallonhallinta- tai vastahyökkäyksiin lähtö.

- Aika moni aikuisten tai nuorten liigaa nykyään pelaava maalivahti on käynyt nuorempana yläkoululeireillä. Siinä on tarjolla hyvä kehityskaari, Lehtinen päättää Marokosta käsin.

Maaliskuun yläkoululeirillä Lehtistä tuuraa naisten Futsal-Liigassa pelaavan FC Halikon Martti Vanhatalo.

Yläkoululeirit motivoivat futsalperheen vesaa Unto Niemelää

Yksi uusimmista yläkoululeiriläisistä on Pudasjärven FC Kurenpoikien 7. luokkalainen Unto Niemelä, joka tulee todellisesta futsalperheestä. Kaikki Unton viisi vanhempaa sisarusta (Eetu, Arttu, Pieta, Otto, Ilja) pelaavat futsalia, ja heistä Otto ja Ilja Niemelä ovat olleet yläkoululeirillä aiemmin. Puolet sisaruksista pelaa aktiivisesti aikuisten liigatasolla Tornion seuroissa.

- Yläkoululeireillä on ollut tosi mukavaa. Ne on järjestetty hyvin, toiminta on mielekästä, treenit olleet opettavaisia. Futsalin oppimisen lisäksi ollaan saatu uusia kavereita. Urheilijan arjen asiat ovat hyvin esillä: uusia asioita on tullut sieltäkin esim. ravintoon ja lepoon liittyen, 14 vuotta täyttävä Niemelä erittelee.

- Välimatka Pudasjärveltä Eerikkilään on pitkä, mutta matkan kesto ei haittaa, kun perillä pääsee pelaamaan ja leireilemään, kertoo Niemelä.

Nuorukaisella on jo tavoitteita futsalin suhteen.

- Yritän päästä ensin miesten sarjoihin pohjoisessa. Jos riittää rahkeet, niin sen jälkeen tavoitteet voisivat olla Futsal-liigassa, mahdollisesti ulkomaillakin. Futsaliin voi nykyään Suomessa erikoistua, ja Pohjois-Suomen alueella siihen on rohkaistu hyvin, Niemelä sanoo.

Saman havainnon osoittavat todeksi koko Niemelän futsalia pelaava sisarussarja sekä miesten futsalmaajoukkue, josta parhaimmillaan jopa puolet kokoonpanosta on ollut kotoisin Pohjois-Suomen alueelta.

Ulkomaille ammattilaiseksi Pohjois-Suomen kasvateista ovat vuorollaan matkanneet Miika Hosio, Juha-Matti Savolainen, Iiro Vanha, Henri Alamikkotervo ja Jaakko Alasuutari.