Futsal: Futsalelämää ulkomailla - Jukka Kytölä OSA3

Tällä kertaa aion kirjoittaa maalivahdin roolista futsalissa. Se on nimittäin kokenut merkittävän muodonmuutoksen edellisen 2-3 vuoden aikana, ja nyt puhun ennen kaikkea maalivahdin pallollisesta pelaamisesta jaloilla.

Futsalelämää ulkomailla - Jukka KytöläKuva: FLS

30.11.2022 klo 15:15

Hei taas

Etenkin aikuisten ja nuorten huipputason futsalia seuratessa näkee yhä useammin sellaisia joukkueita, jotka nostavat organisoidun hyökkäyspelaamisen vaiheessa maalivahtia ulos maaliltaan muutoinkin kuin otteluiden loppuhetkillä - tai vähintään hyödyntävät tämän jalalla pelaamista omalla kenttäpuoliskollaan. Myös puolustuspelaamisessa maalivahdin hallitsema tila pitkien pystysyöttöjen katkojana on kasvanut, mutta tämä kehityssuunta ei ole nähdäkseni niin tuore verrattuna organisoituun pallolliseen peliin osallistumiseen. Mainittakoon tässä yhteydessä 10 vuotta sitten toteutettu yhden kauden kestänyt kokeilu, jossa Kampuksen Dynamon otteluraporteissa maalivahdista käytettiin nimitystä maalipelaaja. Tämän ajateltiin jo silloin kuvastavan maalivahdin kokonaisvaltaista roolia yhtenä viidestä kentällä olevasta pelaajasta.

Maalivahdin mukaan nostaminen hyökkäyspeliin on monille pihapelejä pelanneille tuttu juttu jo lapsuudesta, mutta miten se on löytänyt tiensä futsalkenttien organisoituun peliin? Modernin nousevan maalivahdin "isänä" voidaan pitää Brasiliassa syntynyttä, mutta sittemmin kazakstanilaistunutta Leo Higuitaa. Hänen huippukenttäpelaajiin verrattavissa olevien syöttö- ja laukaisutaitojen avulla maan huippuseura Kairat Almaty nappasi vuosina 2013 ja 2015 UEFA Futsal Cupin voitot itselleen, ja onpa hän päässyt painavilla pommeillaan myös EM-kisoissa maalin makuun muun muassa Espanjaa ja Suomea vastaan. Kovapotkuiset maalivahdit pystyvät siis omilla kaukolaukauksillaan aiheuttamaan suoraa maalintekouhkaa. Tämä ei kuitenkaan ole ihan jokapäiväistä kauraa ja kaukolaukausten riskit ovat myös suuret, sillä oma maali jää tällöin käytännössä muutaman sekunnin ajan tyhjäksi. 

Monella maalivahdilla ei ole pelotteenaan kovaa kaukolaukausta, joten on siis mietittävä myös muita perusteita maalivahtien nostamiselle mukaan kenttäpeliin. Itse sanoisin, että se on ollut vastaus nykyfutsalille tyypilliseen vaikeuteen murtautua organisoitua puolustusta vastaan 4v4-pelissä sekä useiden joukkueiden antamaan jatkuvaan korkeaan prässiin. Näin saadaan usein luotua ylimääräinen syöttövaihtoehto johonkin osaan kenttää, jolloin puolustavan joukkueen prässi rauhoittuu edes hetkeksi tai ainakin he joutuvat ottamaan riskejä halutessaan jatkaa ärhäkkää paineistamista pallolliselle pelaajalle ylhäällä. Oman kenttäpuoliskon rajapotkut saattavat olla sopivia hetkiä maalivahdin osallistamiseen, sillä pallonhallinta saadaan aloittaa rauhassa ilman prässiä eikä maalivahdin kosketusta ole vielä käytetty. Tällainen maalivahdin käyttö pikemminkin hyökkäyksen rakenteluvaiheessa kuin sen päättämisessä nähtiin myös yleisempänä trendinä futsalin EM-kisojen 2022 teknisessä raportissa. Maalivahti avustaa kenttäpelaajia tarjoamalla syöttövaihtoehdon ja näkiessään että prässin alta on päästy hetkellisesti pois hän palaa maalilleen. Voi olla, että maalivahti ei tällöin edes ylitä puolta kenttää, vaan hän toimii pelkästään omalla kenttäpuoliskolla kertakäyttöisesti neljän sekunnin sekä palautussäännön turvin.

Minä prässäämässä Higuitaa EM-kisoissa keltaisen kortin arvoisestiKuva: Juha Tamminen

Edellä mainitussa EM-kisaraportissa todetaan myös, että varsinaisen maalivahdin mukaan nostaminen tuotti kisoissa kaksi tehtyä ja kolme päästettyä maalia. Niin ikään MM-kisojen 2021 teknisessä raportissa puhutaan tämän metodin tehottomuudesta. Esimerkiksi MM-kisojen aktiivisin maalivahti Higuita nousi 7 ottelussa yhteensä 99 kertaa yli puolen kentän, mutta häntä hyödyntämällä Kazakstan teki vain yhden maalin.

Erilaisissa ympäristöissä konkreettista etua voidaan kuitenkin saada suhteellisesti enemmän, kuten uskoisin - numerofaktojen toki puuttuessa - esimerkiksi miesten Futsal-liigan kärkiseurojen saaneen kaudella 2021-22. Pääasiallisina tavoitteina lentävän maalivahdin käytölle voidaan kuitenkin pitää prässin alta pois pääsemistä, pallonhallinnan ylläpitämistä ja pelin pitämistä paremmin omassa kontrollissa. Joku saattaa mieltää tämän tylsäksi ajanpeluuksi esimerkiksi kyseisen joukkueen johtoasemassa tai tasatilanteessa - etenkin jos maalivahti nostetaan vapaasti pelaamaan hyökkäysalueelle. Ajoittain onkin huudeltu sääntömuutoksia kehiin, pitkälti Kazakstanin pääkilpailijoiden pelokkaan huolestuneilla äänillä. Sittemmin nämäkin tahot näyttävät sopeutuneen tilanteeseen ja jopa lähteneet itse seuraamaan nykymuotia maalivahdin aktiivisemmassa käytössä kenttäpelissä. On totta, että tämä kehityssuunta vaatii enemmän valmennukselta, maalivahdeilta, mutta myös puolustavilta joukkueilta, sillä heidän tulee kehittää strategia siitä, miten alivoimaisuuteen vastataan ja miten saadaan pallo itselle. Ja niitä on toki keksittykin. Tämä on osa futsalin evoluutiota ja on hyvä muistaa, että näissä riskeissä piilee myös osa futsalin viehätyksestä.

Millaisia yksilöteknisiä taitoja ja joukkuetaktisia suunnitelmia maalivahdin kenttäpeliin osallistaminen sitten edellyttää?

Pelkkä ohjeistus "nouse mukaan hyökkäyspeliin" ei anna maalivahdille vielä työkaluja tehtävän toteuttamiseen. Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen valmennusnäkökulmaan, eli miten maalivahteja voi jo treeneissä osallistaa kenttäpeliin, jotta se ei tule peleissä eteen yllätyksenä. No, yksi helppo keino on tietenkin antaa maalivahtien olla mukana kenttäpelaajien harjoitteissa, joissa palloa kuljetellaan ja syötellään vaihtelevilla vauhdeilla sekä tekniikoilla. Tähän voidaan lisätään erilaiset pienpelit, joissa maalivahti oppii havainnoimaan eri suunnista lähestyvää prässääjää, tunnistamaan omat rajansa ja tekemään ratkaisunsa aikapaineen alla. Ei ole myöskään pahitteeksi antaa maalivahtien pelata välillä harjoituksissa jopa kenttäpelaajana.

Entäs sitten taktinen puoli maalivahtien sijoittumisineen ja useamman pelaajan synkronoituun liikkumiseen?

Tähänkin on hyödyllistä pohtia ja käydä harjoituskentällä läpi 1-2 suhteellisen yksinkertaista ratkaisumallia siitä, mihin maalivahdille voi pallon syöttää ja mitkä ovat pelin edistämisen vaihtoehdot, kun maalivahti on saanut pallon. Edellä sivusinkin jo maalivahdin luoman ylivoiman hyödyntämistä oman kenttäpuoliskon rajapotkuissa, jolloin maalivahti joko nostetaan vastakkaiselle sivurajalle tai vaihtoehtoisesti asetetaan kenttäpelaajat sivurajoille leveään 2-2 -muodostelmaan jättäen keskikaista vapaaksi maalivahdille . Maalivahti voi lähteä tuomaan palloa ylös myös niin sanotuissa purkupallotilanteissa, jolloin pallo tulee hänelle vastustajan kenttäpuoliskolta ja yleensä kahdeksan kenttäpelaajaa ovat myös valmiina siellä prässin oltua korkealla. Neljäs vaihtoehto liittyy enemmänkin nopeisiin suunnanmuutoshyökkäyksiin, jolloin maalivahti voi lähteä luomaan 5v4 -tilanteisiin nähden "arvokkaampaa" 4v3- tai 3v2 -ylivoimaa oman torjunnan tai pallon nappaamisen jälkeen huomatessaan, että 1-2 vastustajan pelaajaa jää maalivahdin taakse.

Brasilia nostamassa maalivahtiaan Guittaa mukaan hyökkäykseen kentän keskikaistalta 2021 MM-kisoissa Japania vastaan.Kuva: FIFA TRAINING CENTREN videomateriaali

Miesten futsalmaajoukkueen kanssa olemme niin ikään viimeisten vuosien aikana pyrkineet seuraamaan tätä maalivahtien kenttäpeliin osallistamisen trendiä, ja sanoisin että Suomen kärkimaalivahdeilla on kohtalaisen hyvät valmiudet tähän. Toki sekin vaatii systemaattista harjoittelua, johon olemme kiinnittäneet viime aikoina vieläkin enemmän huomiota. Entäs seurajoukkueessani Pesarossa sitten? Meilläkin on maalivahdin nosto-optio olemassa ja etenkin oman pään rajapotkuista sitä harjoitellaan treeneissä. Toistaiseksi kuitenkin otteluiden aikana maalivahdin hyödyntäminen on jäänyt melko vähäiseksi. Voi ajatella sen johtuvan jonkinasteisesta yhteisen varmuuden puutteesta, ja ehkäpä meidän maalivahtien jalalla pelaaminen ei vielä myöskään ole niin rutiininomaista, jotta sen hyödyt nousisivat riskejä suuremmiksi.

Agustin Lopez

Tässä yhteydessä haluan seuraavaksi esitellä meidän maalivahtitiimimme. Ykkösmaalivahtimme on nimeltään Agustin Lopez, ja hän on pelannut tällä kaudella kuusi sarjaottelua yhdeksästä. Hän täyttää juuri tämän tekstin julkaisun aikaan 26 vuotta ja on kotoisin Argentiinan Mendozasta. Pesaroa edeltävät kokemukset Italian sarjoista ovat Serie A2 -tasolta, mutta on syytä mainita hänen olleen voittamassa Argentiinalle mestaruutta FIFA:n kanssa "kilpailevan" AMF-lajiliiton MM-kisoissa vuonna 2019. Kakkosveskarina meillä on nuorempi 21-vuotias italialainen Manuel Cianni, joka edusti jo viime kaudella Pesaroa. Hän on saanut vastuuta kolmessa sarjaottelussa "Agun" lyhytaikaisen loukkaantumisen takia, ja viimeksi 25.11. Meta Cataniaa vastaan päävalmentaja Colini valitsi jättää ulkomaalaispelaajista Agustinin kokoonpanon ulkopuolelle. Meillä siis oli kuusi pelikuntoista ulkomaalaista, joista viisi saa kerrallaan nimetä otteluun. Kolmosvaihtoehtona on vieläkin nuorempi 18-vuotias italialainen Tommaso Vesprini, joka pelaa ensisijaisesti seuran U19-joukkueessa.

Sain napattua ensimmäisten Pesaron viikkojeni kämppiksen Agustinin lyhyeen haastatteluun, joten uppoudutaan hetkeksi hänen mielenmaisemaan.

Agustin nousemassa jalalla peliin mukaan Napolia vastaanKuva: Paolo Del Grosso - Goalkeepers coach, Facebook

 Miten maalivahtien treenaamisessa on huomioitu niitä asioita, joita tarvitaan ottelussa?

"Meillä on maalivahtivalmentaja (Paolo Del Grosso) aina mukana vetämässä maalivahdeille omia osuuksia lämmittelyn jälkeen. Näissä harjoitteissa pyritään lisäämään 30 % teknistä ja/tai fyysistä vaikeustasoa otteluihin verrattuna, mikä on välttämätöntä sille, että pystyy pelaamaan hyvällä tasolla ja myös kehittymään otteluissa. Psykologisesti treeneissä voi tosin olla hankala rakentaa vastaavuutta ottelutilanteeseen, se tulee enemmänkin pelikokemusten myötä."

Mainittakoon tässä yhteydessä, että olin itse vastikään mukana yhdessä maalivahtien treeneissä, joissa sain muun muassa laukoa suhteellisen koviksi pumpattuja lentopalloja. Voin sanoa, että lähtee muuten lapikkaasta ainakin sen 30 % lujempaa futsalpalloon verrattuna.

Millaiset ovat sinun otteluun valmistautumisen rutiinisi?

Päivää ennen ottelua tutustun vastustajan pelitapaan ja pelaajien ominaisuuksiin. Ottelupäivänä pyrin olemaan rauhallinen ja jonakin sopivana hetkenä kertaan eri tilanteita, joita pelissä todennäköisesti tulee vastaan. Pelin aikana pyrin sivuuttamaan nopeasti virheeni ja keskittymään nykyhetkeen. Tarkemmat analyysit hyvistä asioista, virheistä ja näiden syistä teen sitten pelipäivän jälkeen.

Grazie, Agu!

 

Paolo del Grosso

Meillä on myös erittäin omistautunut ja systemaattinen maalivahtivalmentaja Paolo, 37, joka kolusi nuorempana maalivahdin roolissa alempia sarjatasoja hyvällä menestyksellä. Halusin myös päästää Paolon hetkeksi ääneen, sillä hänellä vaikuttaa olevan ihan koko Italiankin mittapuulla merkittävä rooli futsalmaalivahtivalmennuksen edistämisessä - ja onpa hän ollut opiskeluaikoinaan vuonna 2012 viettämässä Helsingissä vappua! Paolo on ollut Pesaron mukana jo 5 vuotta, ja näin vaikuttanut osaltaan seuran menestykseen. Hän on kouluttautunut mv-valmentajaksi, osallistunut paljon lasten ja nuorten valmennukseen sekä vastannut myös aiemmin Serie A:n tason joukkueiden maalivahtien valmennuksesta niin miehissä (IC Futsal, Imola) kuin naisissa (Flaminia C5). Nykyään hän myös koordinoi Pesaron lasten ja nuorten maalivahtivalmennusta sekä käy kerran viikossa vetämässä harjoituksia hallitsevan naisten Serie A:n mestarijoukkueen Falconaran maalivahdeille. Unohtamatta tietenkään mainita hänen järjestämiään erilaisia futsalmaalivahtileirejä sekä ylläpitämäänsä sivustoa www.lacasadelportiere.com, jonka kautta voi ostaa hänen palveluitaan.

Ammattimainen asenne ei poissulje sitä, ettei Paolo voisi tehdä työtään hymy huulilla.Kuva: www.lacasadelportiere.com

Paolo, kerro vähän maalivahtien treenisessioistasi Pesarossa.

 "Meillä on viikossa yksi 1,5 - 2 tunnin treenisessio koko kentällä pelkästään maalivahdeille, viikoittaiset videoanalyysit otteluiden ja harjoitusten (kyllä, Paolo kuvaa myös treenit!) tapahtumista yhdessä maalivahtien kanssa sekä joka joukkuetreenien yhteydessä myös oma maalivahtien harjoiteosuus. Kaikki maalivahtiosuudet sisältävät psykofyysiset aktivaatiot - esimerkiksi värivaloihin reagointi - ja pääosuuden, jonka sisältö riippuu tulevasta vastustajasta. Videoklipit ovat välttämättömiä, jotta maalivahdit tulevat tietoisiksi asioista ja saavat luottamusta meidän työskentelyajatuksiin."

Edellä mainitussa mv-treenissä, jossa itsekin olin mukana lauottiin paljon läheltä eri puolilta kenttää ja maalivahdeille tuli myös paljon sivuttaisliikkumista sekä erilaisten torjunta-asentojen hakemista.

Millainen on roolisi ottelutapahtuman aikana?

"Ennen peliä puhun maalivahtien kanssa niistä asioista, joita ottelun aikana tulee eteen. Psykologisesta näkökulmasta pyrin auttamaan heitä suuntaamaan tarkkaavaisuuttaan ja käsittelemään jännitystä sopivin keinoin. Myös pelin aikana kuuntelen maalivahteja ja yritän fokusoida heitä nykyhetkeen. Pelin jälkeen ei maalivahtien kanssa tehdä mitään suurempia analyyseja, niiden aika on sitten seuraavissa treeneissä." 

Lisäksi Paolo kirjaa otteluiden aikana ylös kenttäpelaajien yksittäisten vaihtojen pituuksia - tärkeä tieto koko valmennustiimille pelaajien kuorman säätelemiseksi.

Grazie, Paolo!

 

Maalivahdin ominaisuudet

Kun kysyin Agustinilta ja Paololta hyvän futsalmaalivahdin ominaisuuksista, molemmat nostivat vahvasti esiin itsetuntemuksen, itseluottamuksen, oman toiminnan ja tunnetilan säätelyn taidot. Luonnollisesti he mainitsivat myös maalivahdille spesifien tekniikoiden hallitsemisen sekä niiden tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen vaihtelevissa pelitilanteissa. Paolo eritteli näiksi taidoiksi torjumisen, käsillä avaamisen, jalalla pelaamisen (haltuunotto-kuljetus-syöttö) sekä laukauksen. En tiedä, olivatko nämä mainitut taidot laitettu hänen mukaansa tärkeysjärjestykseen, mutta joka tapauksessa on hyvä muistaa, että pallojen torjuminen lienee edelleenkin futsalmaalivahtien tärkein taito - ja sitä täällä Pesarossakin treenataan eniten. 

 Olen tässä tekstissä kirjoittanut lähinnä maalivahdin jalalla pelaamisesta ja aktiivisesta hyökkäyksiin osallistumisesta, mutta laajemmassa maalivahtina toimimisen kontekstissa se on lopulta vain uudenlainen mauste, joka hyvin toteutettuna voi tuoda lisäarvoa joukkueen pallolliseen peliin. Toisaalta voidaan kysyä, voiko maalivahdin nostamisesta mukaan hyökkäyksiin olla haittaa torjuntatyöskentelylle. Maalivahti kuitenkin pelaa kentällä usein 35-40 minuuttia ottelua kohden, ja jos hän joutuu sahaamaan kenttää edestakaisin, voi se lisätä väsymystä ja häiritä keskittymisen säilyttämistä pallojen pysäyttämiseen. Ei välttämättä merkittävästi, mutta tätäkin kysymystä on hyvä pohtia.

Vaikka oma joukkue puolustaisi hyvinkin kurinalaisesti, tulee maalivahdeille futsalissa väkisinkin pelin aikana eteen tilanteita, joissa pitää ottaa tärkeitä torjuntoja. Esimerkiksi miesten futsalmaajoukkueen menestyksessä luotettavasti torjuvat maalivahdit ovat olleet erittäin suuressa roolissa joukkueen menestyksessä. Ja täällä Pesarossa Agustin on esiintynyt kohtalaisen hyvin ottaen esimerkiksi sarjakärki Napolia vastaan useamman upean torjunnan - päästäkseen lopulta selkänsä taakse suhteellisen helposti Napolin voittomaaliksi jääneen 1-2 -osuman . Yksi "helppo" maali kumosi siis monien silmissä 10 "gamesaveria" - vaikka näin ei pitäisi olla. Osoitetaan siis myös maalivahteja kohtaan armollisuutta, kannustusta ja hyvin sujuneiden asioiden huomioimista.

 

Maalivahdista voi olla iloa myös maalien syöttäjänä. Tässä Agustin ja João Miguel juhlimassa pitkästä heittoavauksesta tullutta maalia San Giuseppea vastaan.Kuva: Simone Palazzi/ Pesaro C5

Lopuksi kuulumisia

Lopuksi vielä pikaisesti marraskuun ottelukuulumiset Pesaroon osalta. Neljässä ottelussa emme vieläkään päässeet niin sanotusti lentoon, sillä pistetili on karttunut vain viidellä. Etenkin kotiotteluissa menetetyt johtoasemat harmittavat, kun San Giuseppea vastaan jaoimme pisteet 2-2 ja "kriisijoukkue" Ciampino Anienea vastaan koimme lopulta raskaan 3-4 -tappion. Kiitokset vielä Mikko Takalalle vierailusta paikanpäällä kyseisessä ottelussa! Onneksi sentään vieraspeleistä olemme hakeneet Pistoiasta 2-8 -voiton sekä viimeisimpänä erittäin raskaalta reissulta Cataniasta 3-3 -tasurin. Seuraava haaste odottaa tulevana lauantaina 3.12. Sardinian saarella, mutta viimeistään tämän jälkeen katseet suunnataan jo tärkeään Supercupin finaaliin, joka pelataan 10.12. Roomassa paikallista Olimpusta vastaan.

Maajoukkueen kanssa haimme marraskuun alussa hyvällä asenteella ja varsin nälkäisellä esityksellä 0-6 -vierasvoiton Tanskasta MM-karsinnoissa. Nämä olivat käytännössä pakkopisteet ennen lohkovoiton todennäköisesti ratkaisevaa Romania-vierasottelua, joka pelataan vasta 1.3.2023. Nyt siis fokus Pesaron haasteisiin ja joulun viettoon Italiaan matkustavien läheisten kanssa.

Cataniassa sai taas painia ja tunnelma oli kohdillaan 1 500 -päisen yleisön edessäKuva: Ⓒ Meta Catania C5 /Davide Anastasi

 

Arrivederci!

 Jukka Kytölä

 

Lähteet:

EM-kisojen 2022 tekninen raportti

MM-kisojen 2021 tekninen raportti

Seuraa Jukka Kytölän blogisarjaa, missä mennään lajiin pintaa syvemmälle Jukan Italian Pesaro C5 vuoden aikana:

OSA 1 julkaistu 27.9.2022

OSA 2 julkaistu 1.11.2022

Lisää aiheesta

Etkö löytänyt etsimääsi?

Seuraa meitä

Kaikki some-tilimme

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit